Konsta on lyhenne nimestä Konstantin. Nimi tulee latinan sanasta constant ’muuttumaton’. 21. toukokuuta, joka on Konstan nimipäivä, on katolisissa kalentereissa vanhastaan ollut keisari Konstantinus Suuren (k. 337) muistopäivä.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ko…
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Lehtiartikkeliviitteitä aiheesta on runsaasti. Muutamia esimerkkejä:
-Holli, Kaija: Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen. Suomen lääkärilehti 2002:41, s.4119-4122.
-Linna, Miika: Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2000:3, s. 197-206.
-Hammaslääketieteen integraatio:suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen lääkärilehti,1999:35, s.4404-4406
-Heikkilä, Marjatta: Lonkkamurtumapotilaan hoito- ja palveluketju. Sairaanhoitaja 1998:8, s. 24-27.
-Saarinen, Eija: Stopparilla on alaikäisten huumeidenkäyttäjien palveluketju omasta takaa. Sosiaaliturva 2001:3, 4-6.
-Meurman, Jukka H.: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen hammaslääkärilehti 2000:5, s. 222…
Kophtan lauluja I ja II löytyvät Johann Wolfgang von Goethen "Runoja" -nimisestä kokoelmasta, jonka Otto Manninen on suomentanut v. 1928. Uusi painos tästä kirjasta on ilmestynyt Delfiinikirjat-sarjassa 1980, siitäkin löytyvät nämä kaksi runoa, joista kysymäsi on jälkimmäinen.
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen…
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on…
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Useat HelMet kirjastot tarjoavat erilaisia digitointipalveluita.
Vantaalla ko. palvelu löytyy Tikkurilasta ja Hakunilasta.
Muiden HelMet kirjastojen tarjoamat vastaavat palvelut voit tarkistaa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vantaalla Hakunilasta löytyy VHS-DVD -digitointilaite ja Tikkurilan musiikki- & mediaosastolla asiakas voi siirtää vhs-kasetit dvd:lle, LP-levyt cd:lle tai muistitikulle, muutat kasetit mp3:iksi, valokuvat ja filmit tiedostoiksi, sekä skannaat nuotit A3-skannerilla.
Palvelut ovat maksuttomia itsepalvelupisteitä ja henkilökuntamme auttaa tarvittaessa mielellään.
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu…
