Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos…
Vieraan kielen oppiminen on yksilöllistä. Samassa ajassa kun toinen käyttää jo kieltä sujuvasti, toinen on vasta päässyt alkuun. Varmaa vastausta siihen, kuinka hyvin uutta kieltä voi vuodessa oppia, on mahdoton antaa.
Julkaisussa Out-of-classroom language learning (editors: Kari K. Pitkänen ... [et al., 2011) on Mirjami Matilaisen artikkeli nimeltä Espanjankielisessä maassa vaihdossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden kieli- ja oppimiskokemuksia. Hänen haastattelemiensa opiskelijoiden vastauksista löytyi kolme kielen oppimista helpottavaa tekijää: opiskelija oli kielen kanssa jatkuvasti tekemisissä, eli sitä oli pakko alkaa puhua ja ymmärtää pärjätäkseen, aiemmat vieraan maan kielen opinnot auttoivat ja nopeuttivat oppimista ja oma…
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,…
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Määrätystä aiheesta aineistoa hakiessa kannattaa käyttää ns. asiasanoja. Asiasanoilla on kuvailtu teosten sisältöjä. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat työyhteisöt ja seksuaalinen käyttäytyminen. Näin hakien pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy mainitsemasi Haavio-Mannilan Työpaikan rakkaussuhteet lisäksi Kaisa Kauppisen Flirtti, häirintä, jännite - seksuaalinen ahdistelu työpaikalla (2001) ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan moniste vuodelta 1987 Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä.
Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi tai Arto viitetietokantojen avulla (kysy lähikirjastostasi). Sama haku kuin edelle ja tuloksena esim.
Mäkelä, Matti: "Parinmuodostus työyhteisössä ryhmädynaamisena ilmiönä" Lehti Ryhmätyö 1992:4
Asiasanoilla…
Kirjassa "Maailman myytit ja tarut" tekijä: Arthur Cotterell, kerrotaan amatsoneista seuraavaa:
"Kreikkalaisessa mytologiassa vähäaasialainen naissoturiheimo. He ratsastivat taisteluun hevosen selässä ja leikkasivat irti toisen rintansa kyetäkseen tehokkaammin ampumaan jousella ja sinkoamaan keihäitä. Amatsoninaisen oli lupa rakastella vasta kun hän oli tappanut miehen. Koska yhteisössä ei suvaittu miehiä, oli kumppani löydettävä toisen heimon tai kansan keskuudesta. Miespuoliset jälkeläiset surmattiin, silvottiin tai annettiin isälleen. Kuuluisin amatsoni oli Hippolyte, jonka Herakles surmasi suorittaessaan yhdeksättä urotyötään."
Amatsoneista löytyy kuvia kirjoista:
Bellingham, David: Kreikan mytologia (sivut 78 ja 110)
Taiteen…
Valitettavasti Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy hakuteosta tai sanakirjaa, josta löytyisi etsimänne kasvin suomenkielinen nimi.
Kuten Uuden Seelannin Department of Conservation-viraston virallisilla sivuilla
(http://www.doc.govt.nz/Conservation/001~Plants-and-Animals/002~Native-P… ) todetaan, kyseessä on harvinainen kasvi. Samalla sivulla mainitaan myös, että kasvista käytetään myös nimitystä Wood Rose. Millekään näistä hakusanoista ei kokoelmistamme löytynyt vastinetta. Harvinaisuutensa vuoksi kasville ei edes välttämättä ole suomenkielistä nimeä.
Muita jatkohakumahdollisuuksia on mm. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvitietokanta osoitteessa http://128.214.176.200/FMPro?-db=Kasvitietokanta.FP3&-…
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta…
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Viittaamme alla löytyneisiin lakikohtiin ja tunnettuihin asiantuntijapalveluihin, koska emme anna lakiasiain vastuullisia asiantuntijapalveluja. Nähtävästi kyseessä on asunto-osakeyhtiö, kun sieltä löytyy isännöitsijä ja vielä talonmieskin.
Ainakin asunto-osakeyhtiölain 79 §:n mukaan on yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista huoneiston hoitoa tai yhtiön suorittamaa korjaustyötä varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos pääsy kielletään, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä oikeus saada poliisilta virka-apua.…
Tiedot ovat todella niin yleiset, että on vaikea sanoa mikä kirja olisi kyseessä.
Kajaanin kaupunginkirjaston luettelosta voi etsiä hakusanalla fantasiakirjallisuus englanninkielistä kirjallisuutta, jolloin saa 60 teosta.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmat löytyvät linkistä
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro.
Hakuvinkki
Kirjoita asiasanaksi fantasiakirjallisuus ja valitse kohdasta kieli alasvetovalikosta englannin kieli.
Tietokoneet -asiasanalla rajaamalla löytyy mm. Artemis Fowl -sarja, joita on useita eri kirjoja. Kirjalijan nimi on Eoin Colfer.
Wikipediasta löytyy fantasiakirjallisuudesta seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fantasiakirjallisuus
Linkkejä seuraamalla löytää lisää teoksia.
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa.
”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai…
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
