Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä…
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi…
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Lontoon satama oli jo 1600-luvulla nimeltään the Port of London.
Sataman historiasta voit lukea nettisivulla
http://www.portoflondon.co.uk/display_fixedpage.cfm?id=238&site=leisure…
Todennäköisesti tarvitset jonkin artikkelin tai kirjan, joka koskee Lontoon satama-aluetta kokonaisuudessaan. Sopiva kirja olisi varmaankin D. J. Owenin "The Port of London -yesterday and today", joka löytyy Museoviraston (Merimuseon)kirjastosta. Pyydä lähikirjastoasi hankkimaan kirja sinulle kaukopalvelun kautta. Sopiva lehtiartikkeli voisi olla tämä:
Cowlard, Keith A. Lontoon satama-alueet : eilispäivää ja tulevaisuutta
Terra 1989 ; (101) ; 3 ; 199-213. Kysele lähikirjastostasi, missä lehteä säilytetään. (Useita englanninkielisiä lehtiartikkeleita on…
Valitettavasti espanjalaisista häätavoista löytyy kuitenkin vain niukasti materiaalia. Google-haku termeillä "spanish wedding" tai "wedding Spain" tuottaa runsaasti osumia, mutta vähän tietoa. Osoitteesta http://www.world-wedding-traditions.net löydät lyhyehkön artikkelin hääperinteestä.
Kannattanee myös tutustua "Culture shock! Spain" -teokseen, jonka on kirjoittanut Marie-Louise Graff, 1993. Siinä käsitellään ainakin häälahjakysymystä, joiksi suositellaan hopeaa, lasia, keittiötarvikkeita ja korostetaan sitä seikkaa, että lahjan arvon on ylitettävä vieraalle tarjotun aterian arvo. Kirjan ISBN on 1-85733-042-0. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Sinuna ottaisin myös yhteyttä Suomi-Espanja Seuraan;…
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www.…
Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,…
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies…
Helsingin Sanomat on mikrofilminä luettavissa ja kopioitavissa Helsingin yliopiston kirjastossa ja Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehden mikrofilmiversio on myös Helsingin kaupungin pääkirjastossa, mutta kirjasto on remontin takia suljettuna, joten se ei ole käytettävissä.
Täältä löytyy tietoa Helsingin yliopiston mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm
Täältä Espoon Leppävaaran kirjaston mikrofilmeistä:
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;606;607;7119;7224;2…
Tiedot tarkistettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
Rev. Peale: The Power of Positive Thinking
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Onnellisen elämän edellytykset / Norman Vincent Peale ; [suom. Taito Seila]
Julkaisija: Vaasa : Edes , 1975 : Fram
Ulkoasu: 303 s. ; 21 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Lisäpainos: 3. p. 1982. - 3. p. [i.e. 4. p.] 1988
Aineisto: kirja
ISBN: 951-9060-03-0 (sid.)
SAMALLA ALKUPERÄISTEOS JULKAISTU MYÖS SEURAAVIN TIEDOIN:
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Ole oman onnesi seppä / Norman Vincent Peale ; suomentanut Tytti Träff
Julkaisija: Hämeenlinna : Karisto , 1999
Ulkoasu: 284 s. ; 22 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Aineisto: kirja
ISBN: 951-23-3887-4 (sid.)…
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Nimien kirjoittasemista kiinaksi on kysytty aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
voit etsiä vastauksia hakusanalla: kiinan kieli.
Tässä muutama linkki josta voit etsiä käännöksiä
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön…
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala.…
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto löytyy linkistä http://www.sanasto.fi/
"Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan lainataan yleisölle. Korvausta maksetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Lainauskorvausta maksetaan ETA-maista peräisin oleville kirjallisten teosten, sävelteosten sekä kuvataiteellisten teosten tekijöille. Sanasto tilittää lainauskorvaukset kirjallisuuden tekijöille.
Tekijälle maksettava korvaus määräytyy teosten lainauskertojen perusteella. Lainauskorvausmäärärahan suuruus päätetään valtion talousarviossa."
Voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanaston ylläpitämässä järjestelmässä.
