Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Hei!
Wikipediasta löytyi jonkinlainen kuva Karoliinien kenttätyöläisestä, jolla näyttää olevan päässä kuvatunlainen hattu. Kuva on otsakkeen taistelut alla, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Karoliinit_(sotilaat)#Taistelussa_2
Myös teoksessa Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto on erilaisia sotilaiden asusteita, mutta ei mielestäni noinkaan selkeää kuvaa kuin tuo Wikipedian kuva.
Netin ilmaiset kääntäjät eivät ole kovin hyviä kääntämään muista kielistä suomen kielelle. Google Translator kääntää esim. ruotsin kielestä englantiin melko hyvin, mutta suomen kieltä sekään ei kovin hyvin käännä. http://translate.google.com/#
Oikeustieteen termistöä löytyy jonkin verran ilmainensanakirja.fi:stä
http://ilmainensanakirja.fi/
Katso myös Makupalojen listaamat sanakirjat:
http://www.makupalat.fi/fi-FI/Hakutulokset/?QueryString=sanakirjat
Ajantasainen lainsäädäntö ruotsiksi:
http://www.finlex.fi/sv/
Lähde:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=dbc48c3f-27a…
Kysyin asiaa Paolinin kirjoja Suomessa kustantavalta Tammelta. Sieltä kerrottiin, että alustavan tiedon mukaan Perintö on tulossa suomeksi lokakuussa 2012.
Nimi Tomann ja sen eri variaatiot kuten Toman ja Thomann esiintyvät pääosin sukunimenä, mutta sitä käytetään myös etunimenä. Sukunimeä tavataan Englannissa, Irlannissa ja entisen Tsekkoslovakian alueella.
Englannissa nimen jälkiosa -man (600-luvulle saakka -mann) oli ammattia kuvaava sana. Se tarkoitti palvelijaa, jonka herran nimi ilmeni nimen alkuosasta (tässä tapauksessa Tom tai Thom). Nimi Tomann ja sen variaatiot tarkoittavat siis Tomin palvelijaa. Tom puolestaan pohjautuu nimeen Thomas, joka on peräisin aramean kielestä ja tarkoittaa kaksosta. Sukunimen muotoja Thomasman ja Thomeman on tavattu 1300-luvulta lähtien, muotoa Toman 1600-luvulta lähtien.
Myös entisen Tsekkoslovakian alueella nimi Tomann on johdettu Thomas -nimestä.…
Fennica-tietokanta tietää kertoa, että kyseisen suomentajan oikea nimi on L. T. Heinonen. Minulla oli hiukan hankaluuksia löytää hänestä lisätietoja nimikirjaimilla, mutta vanha ylioppilasmatrikkeli kertoi, että nimikirjaimiin sopisi Turussa 13.11.1887 syntynyt Lauri Teofilius Heinonen, jonka mainitaan olleen liike- ja lehtimies sekä suomentaja Helsingissä.
Heinonen on käynyt Turun klassillisen lyseon, joten hänen tietonsa löytyivät koulun matrikkelista. Sen mukaan Heinonen on kuollut Helsingissä 11.3.1951. Kyseessä on sama henkilö, sillä matrikkelissa hänen mainitaan suomentaneen useita teoksia, mm. J. P. Müllerin pääteoksen ja Mussolinin elämäkerran.
Tässä alla valikoima runokokoelmia, joiden teemoina ovat äidit, isät, vanhemmuus, puolisot tai sukupolvien kohtaamiset. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI). Kaikki kirjat on myös esitelty kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa (http://www.kirjasampo.fi/fi/info) Sitä kautta löytyy myös näytteitä kokoelmien runoista. Luettelossa teoksen nimen alla on linkki kokoelman esittelyyn Kirjasammossa. Toivon mukaan niistä löytyy sopivia runokuvia.
- Yksi toista : runoja / Hannu Kankaanpää
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1928e316-8fe4-4143-b053-05…
- Vahva ja avuton : runoja / Liisa Laukkarinen
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15274
- Pää tallella : runoja…
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
Teologian tohtori ja pappi Juhani Rekola on kirjoittanut paljon. Kirjaston lähteiden kautta ei selvinnyt, mistä kirjasta etsimäsi lause on. Alla olevat Juhani Rekolan kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ilo pimeydessä ; Beetlehem on kaikkialla ; Ruusumaanantainsta pääsiäisaamuun
- Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun / Juhani Rekola
- Kuva uskon tulkkina
- Kadotetun paratiisin portilla : usko kirjallisuudessa
- Tämän elämän mieli
- Kuolemantanssi
- Beetlehem on kaikkialla
- Jokainen enkeli on pelottava
- Kuitenkin Jumala on
Hänen väitöskirjansa (Helsingin yliopisto, 1971) on luettavissa lukusalilainana:
- Traaginen Reinhold Schneiderin ajattelussa = Das Tragische bei Reinhold Schneider / Juhani Rekola…
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Leif Lindeman osallistui vaaleihin kristillisdemokraattien ehdokkaana. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hän oli vaalipiirissään toiseksi eniten ääniä saanut kristillisdemokraattinen ehdokas ja hänet valittiin valtuustoon yhtenä puolueen kolmesta edustajasta. Kuntavaaleissa 2012 Lindeman jäi ensimmäiselle varasijalle. Parhaillaan istuvaa Äänekosken kunnanvaltuustoa valittaessa Lindeman ei enää ollut ehdokkaana.
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2008/kuntavaalit/kunnat/uusi_valtuusto_kno992.html
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanekoski_uusi_valtuusto_13_992.html
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/11/kunta/992
Laulu ei varmaankaan ole saanut nimeään Harjanteen Minttu-kirjojen mukaan.
Sen sijaan 1970-luvulla ilmestyneet Minttu-kirjat ovat näköjään inspiroineet vanhempia antamaan lapsilleen nimeksi Minttu tai Ville.
Nimien buumia elettiin 1980-luvulla, kuten väestörekisterikeskuksen etunimihausta ilmenee.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Siksi nimet ovat varmaan tulleet lauluntekijänkin mieleen 1984.
Vaikea tietää, mistä sanonta on saanut alkunsa. Kenties asiaa voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kieli- ja nimineuvontaan
Minulle tulee sanonnasta mieleen pakastekanat ja Tuomo Turuselle talvehtivat sorsat. Linkki Turusen blogiin
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan uskontokuntiin kuulumattomia oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 1 781 751.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan.
Kaikki näistä eivät kuitenkaan välttämättä ole uskonnottomia. Uskontokuntatilastot tehdään Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntansa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä, eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin. Esimerkiksi vuoden 2021 lopussa Suomessa asuvista vieraskielisistä henkilöistä 86 prosenttia ei…
Tuomas Salsteen ylläpitämällä sukututkimussivustolla on tietoa kuolinsyyn koodeista. Nelinumeroisia kuolinsyykoodeja on käytetty ainakin vuodesta 1952 lähtien. Jotta numerolle saataisiin oikea merkitys, pitäisi tietää minkä vuoden kuolemasta on kyse. Toivottavasti löydät oikean tiedon tuon sivuston avulla!
(Viitattu 5.10.2023)
Internetistä löytyy useita mielenkiintoisia sivuja, joilta varmasti löytyy
tietoa. Tässä esimerkkejä muutamista, joilta taas on hyviä linkkejä eteenpäin:
http://members.xoom.com/tupayupanqui/ (Tässä tietoa inkayhteisöstä ja -kulttuurista)
http://www.latino.com/andinst.html (Täällä Andien alueen instrumentteja)
http://www.andes.org/bookmark.html (täällä hyviä Andien alueen musiikkilinkkejä, osa on äänitiedostoja,
osa tietopohjaisia musiikista ja soittimista)
Kirjastoista (melkeinpä kaikista) löytyy varmasti tietoa inkakulttuurista esim.
asiasanahaulla "inkat".
Tässä muutamia esimerkkejä:
Ihmisen suku , osa 4 : Mayoista mayoreihin (1995) (WSOY)
Oran, Sandie : Aurinkokansat (1975)(Weilin + Göös)
Karsten, Rafael : Inkavaltio ja sen kulttuuri (…
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari…
Voit varata löytämäsi 3 HelMet-järjestelmässä olevaa kirjaa ja valita noutopaikaksi oman lähikirjastosi tai minkä tahansa HelMet-kirjaston - voit tehdä varaukset itse, jos kortillasi on nelinumeroinen tunnusluku. Muussa tapauksessa voit käydä kirjastossa tekemässä varaukset, hinta on 50 senttiä varaukselta aikuisten aineistosta. Niteiden sijainnin HelMetissä näet klikkaamalla kutakin nimekettä.
Yliopiston Helka-järjestelmän mukaan saatavana Helsingissä ovat myös esimerkiksi Markku Niemisen teos Kalevala kohtalona - Alpo Sailon runonlaulajat ja toiminta Vienan Karjalassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa, sekä Juhani Korvenmaan teos Alpo Sailon muotokuvatuotanto Museoviraston kirjastossa. Näiden yhteystiedot löytyvät seuraavilta…
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.