Kirjastojen aineistohaku Finna.fi:stä löydät oppaita kirjoittamiseen sanahaulla kirjoittaminen and oppaat, haku voidaan rajata tietyn kieliseen aineistoon. Esimerkiksi luovan kirjoittamisen oppaat saadaan esille aihehaulla: luova kirjoittaminen ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat haulla: tieteellinen kirjoittaminen.
Tutustumalla kustantajien kotisivuihin saat tietoa heidän kustannusprofiilistaan. Kustantajia on koottu Makupalat.fi:n kustantajat, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Nuoren Voiman Liitto tarjoaa maksullista arvostelupalvelua.
https://nuorenvoimanliitto.fi/
Kirjoittamiseen liittyviä sivustoja on koottu Makupalat.fi kokoelmaan Kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/…
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut…
"Hyvää huomenta", suomennos John Donnen runosta "Good Morrow", sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan käännöslyriikkavalikoimaan "Runon suku" (Otava, 1991). Runon on suomentanut Aila Meriluoto.
"Runon suku" sisältää maailmanlyriikkaa eri aikakausilta - runoja rakkaudesta ja monesta muusta aiheesta.
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi…
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen…
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit…
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "…
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Lainoistasi menee myöhästymismaksu 2,50/alkava viikko/kirja eli kolmesta kirjasta yhteensä 7,50 mk. Uusintasi on silti pätevä, vaikka joudutkin maksamaan myöhästymismaksuja. Ohessa Turun kaupunginkirjaston perimät maksut http://www.turku.fi/kirja/palvelut/maksut.html
Oletan, että esitelmäsi aihe tarkoittaa yleensä islamilaista arabikulttuuria ja naisen asemaa siinä.
Perustietoa arabinaisten kulttuurista löydät kirjoista: Islamin porteilla / toim. Allahwerdi, 1992 ja Islamilainen kulttuuri / toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, 1998. Aikaukauslehtiartikkeleita löytyy aiheesta: Turkia, Rauni
Islamin maiden nainen kantaa suvun kunniaa
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 24-27
Markkanen, Ullamaija
Mitä on hunnun takana?
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 27-29
Ypyä, Reija
Egyptiläisen naisen asu kätkee ja paljastaa
JULKAISUSSA:…
