Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1910 lähtien: Ylioppilastutkinnon suorittaneet 1910–2022.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot, tietokantataulukko 13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910–.
Valitettavasti aikasarjassa on vain tutkinnon suorittaneiden määrät, ei väestöön suhteutettuja määriä.
Suomen vuosisata -julkaisussa on sivulla 40 kuvio, josta voi tarkastella ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta 18-vuotiaasta väestöstä. Ikärajaus on tässä hieman ongelmallinen, sillä monet ovat voineet suorittaa ylioppilastutkinnon hieman myöhemmin:
Vuodesta 1950 lähtien ikäryhmittäisiä tietoja ylioppilastutkinnon suorittaneiden…
Pääkaupunkiseudun ainieiston tilannetta kannattaa katsella osoitteessa w.libplussa.fi, siellä tarkennetussa haussa löytyy asiasanoilla intia ja naiset 10 julkaisua. Pääkaupunkiseudulla voi kysellä mm. kirjoja: Huyler: Painted Prayers + Spivak, Gayatri Chakravorty: Maailmasta kolmanteen, 1996 + Papukaijakirja--lemmentarinoita muinaisesta Intiasta Mookerjee, Ajit
NIMEKE/TITEL: + Kali--The feminine force. Video Intialaiset kaksoset kertoo kasvatuskulttuurista .Tieteellisistä kirjastoista löytyy aineistoa , joka käsittelee Intian naisten tapakulttuuria, mm. Fruzzetti: The gift of a virgin, 1992 + The Sari, styles, patterns, 1992 jne...Henna-aiheesta ei löytynyt kirjoja, mikä saattaa johtua osittain siitä, että tidekirjastojen…
Hakemalla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi sanoilla 'asunto-osakeyhtiöt' ja 'isännöisijät' löytyvät esim. teokset:
- Arjasmaa: Toimiva hallitus. Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Ingman: Tehokas isännöitsijä. Kiinteistöalan kustannus 2002.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät myös tietokannasta.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Tämänhetkisten käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla voi olla lainassa korkeintaan 40 teosta. CD-levyjä voi olla lainassa korkeintaan 20 yhdellä kertaa. Jos siis lainaat 20 CD-levyä, voit lainata vielä 20 kirjaa.
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
Kotimainen raviaiheinen dekkari on ainakin
Tonteri, Pertti: Tinakenkä. Gummerus.1990
Ulkomaisia raviurheiluaiheisia dekkareita on käännetty ainakin kirjailijoilta:
Francis, Dick, Murha auttaa vedonlyönnissä; Vaa'ankieli
Högstrand, Olle, Pelurit
Constantine, Eddie, Omistaja
Trenter Stieg, Narrit eivät pelkää
Kirjasammosta löytyi haulla hevosurheilu jännityskirjallisuus tällainen tulos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hevosurheilu%20j%C3%A4nnitysk… Mukana on siis muukin hevosurheilu ravien lisäksi.
Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
Jos kyseessä on seuraava teos: Autio, Matti: Vuosisata paperiteollisuutta, 1972, niin se kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastokirjaston kokoelmiin.
Kirja kertoo paperiteollisuuden historiasta ja mukana on myös Myllykoski, mutta myös muita tehtaita.
Kirja ei ole juuri nyt paikalla.
Varauksen ko. kirjaan voi tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen toimipisteessä joko puhelimitse tai paikan päällä.
Varauksia voi tehdä pääkaupunkiseudun yhteiseen Helmet-aineistohakuun (http://helmet.fi ) myös internetin kautta. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Espanjan kielen taidosta olisi nyt hyötyä, mutta tässä joitakin nettisaitteja, joista saattaisi olla hyötyä.
http://www.iberianature.com/spainblog/a-guide-to-food-in-spain-f-g-h/
http://www.spanishfoodfinder.com/spanishfood.html
http://chowhound.chow.com/topics/523945
http://spanishfood.about.com/od/discoverspanishfood/Discover_Spanish_Fo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku
Kirjoista voisi löytyä varmemmin (ainakin suolauksesta, kuivaamisesta ja öljyyn säilömisestä), esim. Goldstein, Joyce,
Espanja ja Portugali : ruokaohjeita ja tunnelmia Iberian niemimaan keittiöstä. Weilin+Göös, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=espanja+ruokaohjeet&searchscop…
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua ns. ruutuajan (videopelien, tietokoneen ja puhelimen ääressä vietetty aika) vaikutusten selvittämisessä:
Anderson, Craig A., Kuvista teoiksi : väkivaltapelien vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Like 2008
Ketamo, Harri, Kännykän käyttäjäksi entistä nuorempana. Porin korkeakouluyksikkö 2001
Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus 2005
Lasten tietoyhteiskunta. Tampereen yliopisto 2001
Lehtipuu, Unna, Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan. WSOY 2006
Matikainen, Janne, Verkko kasvattajana : mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki University Press 2008
Mustonen, Anu, Mediapsykologia. WSOY 2001
Myllyniemi, Sami, Aika vapaalla : nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö…
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan…
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan…
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,…
