A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Vaikka oletkin varma, että kyseessä on koivu, voisit silti tarkistaa Elsa Beskowin sadun Prinsessa Sinilei ja hänen veljensä. Satu löytyy kirjasta Satukirja / Elsa Beskow. Sadussa taika muuttaa prinsessan haavaksi (haapapuuksi), joka kasvaa lammen rannalla. Prinsessan prinssiveli murtaa taian ja palauttaa sisarensa prinsessaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1162954?lang=fin
Tarkoitatko tätä kirjaa: Sininen prikaati 1941-1944 /julkaisutoimikunta: Aimo Kaliva ... [et al.] (1969). Kirja on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099754__Ssininen%20prikaa…
Valitettavasti espanjalaisista häätavoista löytyy kuitenkin vain niukasti materiaalia. Google-haku termeillä "spanish wedding" tai "wedding Spain" tuottaa runsaasti osumia, mutta vähän tietoa. Osoitteesta http://www.world-wedding-traditions.net löydät lyhyehkön artikkelin hääperinteestä.
Kannattanee myös tutustua "Culture shock! Spain" -teokseen, jonka on kirjoittanut Marie-Louise Graff, 1993. Siinä käsitellään ainakin häälahjakysymystä, joiksi suositellaan hopeaa, lasia, keittiötarvikkeita ja korostetaan sitä seikkaa, että lahjan arvon on ylitettävä vieraalle tarjotun aterian arvo. Kirjan ISBN on 1-85733-042-0. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Sinuna ottaisin myös yhteyttä Suomi-Espanja Seuraan;…
Kokeile Aikakauslehtien Liiton kotisivua http://www.aikakaus.fi/
Klikkaa oikealla olevaa linkkiä "lehtiluokat". Saat aiheenmukaisen listan noin 300 Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä ja siinä on myös eri alojen ammattilehtiä listattuna. Jäsenluettelo-linkin takaa löydät lehdistä tarkempaa tietoa. Kiltalehtiä ei siellä kuitenkaan taida olla.
Myös tämä linkki sisältää lehtiluettelon http://www.topistar.com/papers.htm
Kiltojen metsästykseen voit käyttää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla olevaa yhdistyshakua http://www.prh.fi/yh/yhdnetti.html
Klikkaa kohtaa "hakusivu" ja kirjoita "hae yhdistyksen nimellä" -laatikkoon "kilta" (ilman lainausmerkkejä). Näitä kiltoja voit yrittää sitten etsiä verkosta. Kirjoita osoitteessa www.google…
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista:
Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990.
Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990.
Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992
Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto.
Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992.
Kirjastotieteen ja informatiikan pro…
Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://finna.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller 1933
Runoa ei löytynyt runotietokannoista. Seuraavista teoksista voi löytyä: Duinon elegiat, Hetkien kirja runoja vuosilta 1899-1908, Hiljainen taiteen sisin, kirjeitä vuosilta 1900-1926,Kirjeitä nuorelle runoilijalle, Malte Laurids Briggen muistiinpanot, Marian elämä, Sisar Marianan rakkauskirjeet, Sonetit Orfeukselle, Tahto tahtojen.
Etälainaus eli kaukolainaus onnistuu niin että otat yhteyttä lähimpään kirjastoon joka pyytää teoksen kaukolainaksi täältä Kouvolasta. Kaukolainoja ei lähetetä suoraan asiakkaalle vaan se on kirjastojen välistä toimintaa.
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen…
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy luokasta 46.2 mm. seuraavat Italian matkaoppaat:
Bramblett, Reid: Milano ja järvet, 2009
SCHULTZ, PATRICIA : MILANO JA ITALIAN JÄRVIALUE, 2002
Rosenberg, Pinja: Venetsia, 2010
Venetsia : karttaopas, 2009
MAGRIS, CLAUDIO: Mikrokosmoksia, 2002
Luokasta 46.83 löytyvät mm. seuraavat Kroatian matkaoppaat:
Kroatia, 2009
Marić, Vesna: Croatia, 2009
Kulkuyhteyksistä Italian ja Kroatian välillä löytyy esim. kirjoittamalla Google-hakuun (http://www.google.fi) liikenneyhteydet Italia Kroatia.
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön…
