Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi.…
Yleisten kirjastojen toimintaa ohjaavat:
Kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998).
Kirjastojen valtion rahoituksesta on säädetty lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), vastaavalla asetuksella (806/1998) sekä valtioneuvoston asetuksella (1395/2001).
Kyseiset lait löydät painettujen lakikokoelmien lisäksi verkosta esim. valtion säädöstietopankista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 . Kirjastoalan virallistiedon linkkejä on kerätty Kirjastot.fi-sivuston kirjastoala-kanavalle, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/virallistieto/ .
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta löytyy
seuraavat tutkimukset Minna Canthin Anna-Liisa -teoksesta:
-Maukonen, Riitta : "Ahjossa kulta karaistaan, taistelussa ihmishenki" ; nainen, uskonto ja yhteiskunta Minna Canthin Hannassa ja Anna-Liisassa. 1998
-Mäkinen, Kirsti : Ajattelen kynälläni, esseitä, kirjoituksia. 1998
-Pakkala, Seija : Julkinen ja yksityinen valta : naisen asema Minna Canthin näytelmissä Anna-Liisa ja Työmiehen vaimo. 2002
-Eskola, Raija : Leo Tolstoin Pimeyden valta ja Minna Canthin Anna-Liisa draamallisina ja eettisinä teoksina. 1989
-Päähenkilönä nainen, esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta. 1989
-Tolvanen, Ari : Rikosaihe Minna Canthin näytelmässä Anna-Liisa sekä kirjailijan muussa keskeisessä tuotannossa…
Seuraavista kirjoissa käsitellään aikuisopiskelua monelta eri kantilta. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarikistaa verkko-osoitteesta:
www.helmet.fi
Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen / Jarkko Mäkinen ... [et al.] (toim.)
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena / Jori Leskelä
Työssäoppiminen : ammatillisen osaamisen perusta / Pohjonen Petri
Elinikäiseksi oppijaksi aikuisiällä? : vailla toisen asteen tutkintoa olevien 30-54-vuotiaiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ja käsitykset koulutuksen tarpeesta Kokkila Hanne
Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus? : aikuisten koulutusta ja oppimista koskevat mielikuvat / Jyri Manninen ... [et al.]
Aikuiskasvatus tutkijoiden…
Kaikkien Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/ .
Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista:
Helsingin kaupunki http://www.helsingintyopaikat.fi/
Espoon kaupunki http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;11891
Vantaan kaupunki http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;14800 .
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään…
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan…
Keijo Tahkokallio puuttuu useassakin kirjoituksessaan televisioon ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta, mutta yhtä kaikenkattavaa tutkimusta tästä tematiikasta en onnistunut hänen tuotannostaan löytämään. Tahkokallion ajattelu pohjautuu vahvasti Neil Postmanin teokseen The disappearance of childhood (1982), jossa Postman pyrkii kuvaamaan television vaikutusta lapsiin; Tahkokallio viittaa toistuvasti tähän tutkimukseen. Esimerkiksi kirjassa Mitä tehdä levottomille lapsille (WSOY 2003) Tahkokallio pohdiskelee televisiokysymystä Postmanin innoittamana otsikon "Kuvaruudun ihmeet" alla. Television vaikutusta tarkastellaan myös Tahkokallion kirjassa Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista (WSOY 2001…
Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen…
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Aikuiset ampiaiset eivät syö lihaa, mutta ampiaisen toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa. Vastalahjaksi lihanpalasta toukat luovuttavat aikuisille pisaran erittämäänsä makeaa nestettä. Rituaalilla on tärkeä osuus ampiaisyhteiskunnan lujittamisessa.
Monet ampiaisten toukkien syömistä hyönteisistä ovat ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia. Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.
Tässä viitteitä kirjoihin, joista mahdollisesti löytyisi hakemasi resepti: Hazen, Janet: Red hot and green--50 spicy vegetarian recipes--cooking with chilies, peppercorns, mustards, horseradish, and ginger, ISBN 0-8118-1052-6. Steer, Gina: The great chilli cookbook--recipes from the world's hottest cuisines, ISBN 1-85076-581-2.
Wells, Troth: The spices of life, ISBN 0-7522-0538-2.
Rodriguez, Douglas: Nuevo Latino--recipes that celebrate the new Latin American cuisine, ISBN 0-89815-752-8.
Sullivan, Caroline: Classic Jamaican cooking--traditional recipes and herbal remedies, ISBN 1-897959-15-X.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Plussassa…
Laitteen englanninkielinen nimi on 'sunshine recorder' ja siitä löytyy jonkun verran tietoa Internetistä, esim. http://www.gemmary.com/instcat/14/ , http://www.russell-scientific.co.uk/meteorology/campbell_stokes_sunshin… , http://web4.si.edu/sil/scientific-instruments/SIsingle-record-search.cfm (täältä löytyvät engl. valmistusohjeet, kun klikkaat tekstin kuvaa ja sitten kunkin sivun kuvaa, niin että teksti suurenee), http://www.agrometeorology.org/operational/instruments.html# . Sivustoja löytyy paljon enemmänkin tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ ) esim. hakusanoilla 'sunshine recorder meteorology'. Lisätietoja voisi löytyä myös Ilmatieteen laitoksen kirjastosta http://www.fmi.fi/kirjasto/index.html .
Tämän tyyppinen juoni on Eva Illoisen nuortenkirjassa Tsaarin poika. Se on vuodelta 1986. Tosin se kertoo nuoresta pojasta, joka viettää aikaa Aleksein kanssa vähän ennen keisariperheen tuhoa.
Voit tarkastaa aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi , missä kirjastossa teos on paikalla.
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
Aiheesta oli vaikea löytää tietoa. Veikkaankin, että kaikki suosittelemamme kirjat ovat jo ennestään tuttuja:
Monografioita:
"Monikulttuurinen perhevalmennus” (toim. Pirjo Koski) (Edita, 2007)
”Vauva syntyy Suomessa”-sarja (Tyoministeriön opas eri kielillä)
Degni, Filio: “The Social and cultural determinants of the use of contraception among married Somali women living in Finland” (väitöskirja) (Stakes, 2004)
Lehtiartikkeleita:
Pentti, Eva: “Kulturkrockar : skrämmande föda barn i ett främmande land : krävande för patient och personal” (Hufvustadsbladet, 2004-06-29)
Saikkonen, Ulla: “Kulttuurit kohtaavat synnytyssalissa” (Vauva, 1996/6)
Peltonen, Hannele: ”Turussa syntyy räätälöityjä palveluja” (Dialogi, 2006/8)
Nettiartikkeleita:
http://…
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
