Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi…
Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
Animaatio on tekniikka, jonka avulla animaatioelokuva toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio-sana tulee latinan sanasta animatio 'elävöittäminen'. Piirroselokuvissa animaatio toteutetaan piirroskuvilla. Piirroskuvat ovat yksi tapa toteuttaa animaatioelokuvia. Eli piirrettyjä elokuvia voidaan kutsua animaatioelokuviksi, mutta ei välttämättä toisinpäin.
Lähteinä on käytetty mm. alla olevia linkkejä:
http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/animaatio/animaatiote…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Animaatio
http://fi.wiktionary.org/wiki/piirroselokuva
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-…
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Näistä amerikkalaisista näyttelijäveljeksistä on ilmestynyt suomeksi
kahden elämäkerta:
-Marx, Grouco: Groucho ja minä: omaelämäkerta. Love 1990 ja
-Marx, Harpo: Harpo puhuu. Pequod 1995
Lisäksi heistä kerrotaan jonkin verran Peter von Baghin kirjassa
Elokuvan historia. O 1998. Veljesten tärkeimpiä elokuvia on käsitelty myös Antti Alasen Elokuvaoppaassa. O 1995.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla Berliini ja matkailu.
Nimeke Berliini : kaupunki, joka muuttuu päivässä, aikakauslehti Mondo 2005 ; 4 ; s.28-35
Berliini : kaupunki kuin aikakone, aikakauslehti Mondo 2003 ; 1 ; s.36-47
Berliinin pyörteissä : löytöretki Euroopan sydämeen, aikakauslehti Matkaopas 2002; 8 ; s.24-29
Nämä lehdet löytyvät Helmet-hausta, mutta lehtiä ei voi varata sen kautta. Jos haluat varata lehtiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Aleksi on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston kuten useimpien muidenkin kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X matkaoppaat berliini antaa matkakirjoja, hakutulos on rajattavissa…
Valter Juvan suomennoskokoelmasta Sata runoa, joka on ilmestynyt vuonna 1916, löytyy Schillerin runon Sehnsucht suomennos Kaiho. Neljä viimeistä säettä sisältyvät myös teokseen Kansojen kirjallisuus 6:
Usko, tohdi, - sillä tiedä,
onni ei tuo takeitaan;
sinut ihme vain voi viedä
ihanuuteen ihmemaan.
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin…
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia.…
Tätä hongkongilaista tv-sarjaa on Subtv esittänyt Suomessa vuosina 2002-2003. Suomen kirjastoissa sarjaa ei valitettavasti ole.
Verkkokaupasta näyttäisi ainakin jotakin osaa voivan ostaa.
Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin…
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia kirjoja Dingosta mainitsemiesi
(Kari Levola: Kunnian Kentät ja Dingolle rakkaudella)
lisäksi:
- Kaikki huutaa Dingoo, Gummerus 1985
- Minun Dingoni, Otava 1986
- Neumann: Tähti ja meripoika, Otava 1992.
Voit kysyä lähikirjastostasi teoksia kaukolainaksi.
Lukijan henkilökohtainen kokemus vaikuttaa siihen onko kertomus itkettävä vai ei. Seuraavan kirjavinkkilistan ovat koonneet yhden päivän aikana Jyväskylän kaupunginkirjaston Lukuneuvojat. Palvelu löytyy Keskikirjastojen sivulta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta
Romaaneja
Gaiman, Neil: Hautausmaan poika
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen
Zusak, Markus: Kirjavaras
Segal, Erich: Love story : rakkauskertomus
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan
Hosseini, Khaled : Leijapoika
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Hwang, Sun-mi, kirjoittaja: Kana joka tahtoi lentää
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Boyne, John: Poika vuoren huipulla
Romaani nuorille
Green, John:…
Kuvan jyrsijä voisi olla ulkonäöltään kovasti rottaa muistuttava vesimyyrä (Arvicola amphibius). Vesimyyrä on samankokoinen kuin rotta, mutta vesimyyrän turkki on tummempi, ruumiin muoto pyöreämpi ja häntä karvainen.
vesimyyrä - Arvicola amphibius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
https://yle.fi/uutiset/3-6591879
https://haaganpuro.fi/ajankohtaista/vesimyyra-on-haaganpuron-vakioasukas/
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.49649
En onnistunut löytämään sanontaa lähdekirjallisuudesta. Mietin, että sen taustalla voisi olla sanaleikki, jossa sanasta loppasuu on saatu kirjainten paikkaa vaihtamalla soppaluu.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla loppasuu on kolme eri merkitystä: 1. ahmatti; 2. lörppö, suupaltti; 3. lerppahuulinen suu. Oletan, että sanonnassa sanaa käytetään merkityksessä lörppö. Näin ollen sanonnalla kehotettaisiin vitsikkäästi lopettamaan lörpöttely.
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://…
