Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:…
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut…
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Sijoitusneuvonnasta sekä tiedonanto- sekä selonottovelvollisuudesta löytyy tietoja mm. kirjasta Mäntysaari, Petri
Arvopaperinvälittäjästä sijoitusneuvoja / Mäntysaari, Petri Helsinki : Kauppakaari, 2001 ISBN 952-14-0415-9
Arvopaperimarkkinoista sijoittajan näkökulmasta löytyy tietoa Rahoitustarkastuksen internet-sivuilta http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/etusiv… tai mm. kirjasta Puttonen, Vesa
Miten sijoitan rahastoihin / Puttonen, Vesa ; Repo, Eljas
2.p., Helsinki : WSOY, 2006
ISBN 951-0-32303-9
Arvopaperimarkkinoiden sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa esim. teoksesta Arvopaperimarkkinalainsäädäntö / Meltti, Sonia (toim.)
Helsinki : Edita Prima, 2007
ISBN 978-951-37-4947-7
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Vilkaisin, mistä jonon siirtyminen taaksepäin Rajattoman levyn ”Jouluyö” kohdalla johtuu. Aivan ensimmäiseksi levyä jonottamaan on kiilannut Kallion kirjasto, koska heidän täytyy varaukseen liitetyn huomautuksen mukaan lisätä tekstiliite, joka ilmeisesti on puuttunut jostakin levyn kappaleesta. Kallion kirjasto varmasti laittaa heti levyn saatuaan ja asian hoidettuaan levyn eteenpäin varaajille, joten se varaus ei paljonkaan viivytä levyjen kulkua.
Toisen kerran jonoa on siirretty, koska varauksen jo aikaisemmin tehneelle asiakkaalle ei voitu syystä tai toisesta toimittaa levyä, johon varaus oli kiinnittynyt. En pysty tarkkaan sanomaan syytä, mutta mahdollisesti levy on mennyt vahingossa jollekulle toiselle lainaan tai siitä on ollut…
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut…
Hain runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, mutta en ainakaan näillä tiedoilla löytänyt.
Rainer Maria Rilkeltä on käännetty suomeksi seuraavat runokokoelmat:
Duinon elegiat
Hetkien kirja
Marian elämä
Sururunoja 1: Yö tulee hiljaa
Sonetit Orfeukselle
Tahto tahtojen
Myös runokokoelmasta Tuhat laulujen vuotta löytyy Rilken runoja.
Lisäksi muuta kirjallisuutta:
Hiljainen taiteen sisin
Kirjeitä nuorelle runoilijalle
Malte Laurids Briggen muistiinpanot
Sisar Marianan rakkauskirjeet
Kaikkia näitä saa lainaksi kirjastoista. Jos sinulla on alkuperäinen runo, voit verrata sitä näiden kirjojen runoihin.
Tässä muutamia vinkkejä.
- Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka
- Ken on syntynyt tammikuussa
- Numerot / trad.
- Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka
- Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta
- Väriarvoituksia / Perkiö, Soili
- Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina
Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari
- Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti
Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen
- Värit / Perkoila, Mikko
- Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko
Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
Kappale löytyy cd-levyltä: Ebba Grön 1978-1982. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Luettelointitietojen mukaan äänitteeessä on esiteliite, joka
sisältää sanat ja jossa lienee myös infoa yhtyeestä. Kappale löytyy myös cd-levyltä: Ebba Grön: Boxen, joka sisältää neljä cd-levyä ja esiteliitteen.
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Vastaus on edelleen sama: tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Sanat ja soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/1989467.
Tuure Kilpeläisen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tuurekilpelainen.fi/kaihonkaravaani2014/yhteystiedot/.
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&…
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu…
