Tässä aluksi vain yksi kirjallinen lähde ja yksi nettilähde. Vastaajat saattavat täydentää vastausta kun löytyy lisää lähteitä.
Kirja: 10 kirjettä ylioppilaalle. Ote kirjan esittelytekstistä:
"Kymmenen tunnettua ja menestynyttä eri alojen henkilöä kirjoitti kirjeen ylioppilaalle. Syntyi vetävä ja raikas kokoelma tekstejä, joista useimmat ovat hyvin henkilökohtaisia. Kirjoittajat kuvaavat omaa nuoruuttaan ja kehitystään siksi, mitä ovat nyt."
Teos löytyy myös HelMet-kirjastossa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Wikipedian artikkelissa käsitellään hiukan Pulkkisen lapsuutta j nuoruutta ja siinä on linkkejä muihin nettilähteisiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riikka_Pulkkinen
Kasetin sisältö tallentuu dvd:lle digitaalisessa muodossa. Todennäköisesti levy on jäänyt viimeistelemättä (=finalize, finalizing). Viimeistely tehdään juuri siksi, että levy toimisi eri laitteissa. Kirjaston digitointilaite viimeistelee jotkin levyt automaattisesti (riippuu levymerkistä), mutta toiset levyt täytyy viimeistellä manuaalisesti (eli etsiä viimeistelytoiminto laitteen valikoista). Teidän pitäisi tulla takaisin kirjastoon viimeistelemään dvd-levy. Ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeista. Henkilökunta neuvoo mielellään.
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org…
Teoksen Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo mukaan thatcherismi suosi yksityistämistä, yrittäjähenkistä kulttuuria ja finanssiteollisuutta. Thatcherismista on myös kirjassa Stuart Hall: Mitä on tekeillä? Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta.
Artikkeli http://elektra.helsinki.fi/se/t/0356-3677/11/3/thatcher.pdf
Määritelmä sanakirjassa: https://www.lexico.com/definition/thatcherism
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Yleisten kirjastojen toimintaa ohjaavat:
Kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998).
Kirjastojen valtion rahoituksesta on säädetty lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), vastaavalla asetuksella (806/1998) sekä valtioneuvoston asetuksella (1395/2001).
Kyseiset lait löydät painettujen lakikokoelmien lisäksi verkosta esim. valtion säädöstietopankista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 . Kirjastoalan virallistiedon linkkejä on kerätty Kirjastot.fi-sivuston kirjastoala-kanavalle, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/virallistieto/ .
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on…
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Valitettavasti kyseistä dokumenttia ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastoon hankitun DVD-aineiston tulee sisältää kirjasto-oikeudet. Monet elokuvat ja musiikkiaineistot jäävät tästä syystä hankkimatta kirjaston kokoelmiin.
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
Tämän tyyppinen juoni on Eva Illoisen nuortenkirjassa Tsaarin poika. Se on vuodelta 1986. Tosin se kertoo nuoresta pojasta, joka viettää aikaa Aleksein kanssa vähän ennen keisariperheen tuhoa.
Voit tarkastaa aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi , missä kirjastossa teos on paikalla.
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Vastaan kahdella tavalla:
1. Vesa-Matti Loirin Nauravan kulkurin levynkansi.
Löytyy esim. Tikkurilan kirjastosta, www.helmet.fi .
2. Jean-Pierre Kuselan hahmo ei elokuva-arkiston tietokannan mukaan liity elokuviin. Kusela esiintyi Mainostelevision viihdeohjelmissa 1980-luvulla. Mainostelevision kuva-arkisto on nyttemmin Suomen elokuva-arkistossa.
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin…
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Jaako on lounais- ja pohjalaisissa murteissa käytetty muoto nimestä Jaakko. Talonnimenä Jaako on esiintynyt Kolarissa, Pelkosenniemellä, Tarvasjoella, Vihannissa ja Ylitorniolla. Sukunimenä Jaako perustuu talonnimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet.Otava. 2000.
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
