Love boat -televisiosarjan tunnusmusiikki löytyy monesta eri nuotista. Pirkanmaan yleisten kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä eli PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) löydät useita vaihtoehtoja, kun kirjoitat nimeke-riville Love boat ja valitset aineistolajiksi nuotin.
Esim. seuraavista julkaisuista löydät sen:
The Musicians' gig library : music for all occasions. Movie & TV hits. Miami : Warner Bros. 1997.
tai
T.V. and movie classics. Secaucus (NJ) : Warner Bros. Publications, [198-?]. Sarja Great songs of the century series.
Jos haluat löytää tv-sarjojen musiikkia nuotteina, kirjoita asiasana-riville televisio-ohjelmat ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla julkaisun nimeä näet, millainen nuotti…
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska.…
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian…
Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan…
Helmet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista löytyy montakin kirjaa, jotka käsittelevät nukenvaatteiden ompelua, erityisesti englannin kielellä. Listauksen saa Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla "nuket, ompelu":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket%2C+ompelu&searchscope=9&…
Näistä tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, sisältävätkö kaikki kirjat kaavoja, vaikka oletuksesta se kyllä käy. Tässä lista kirjoista, joiden oletan parhaiten vastaavan kysymystänne:
Ternsöe, Jette Riisgaard: Ompele Barbien puvusto
Lewes: Sewing doll´s clothes: 27 projects to make in 1: 12 scale
Finishing the figure: doll costuming, embellishments, accessoirs/ Oroyan, Susanna
Two hour doll´s clothes…
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)…
Selasimme läpi Bradburyn novellikokoelman Huhtikuun noita ja novellikokoelmat Avainnovelleja 1900-luvulta (Bradburyn novelli Maailman viimeinen ilta) sekä Majatalo ja muita kauhutarinoita (Bradburyn novelli Kirkuva nainen). Näistä ei ao kertomusta löytynyt.
Kertomusta tiedusteltiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla. Listalla muisteltiin Roald Dahlin novellia kokoelmasta "Rakkaani, kyyhkyläiseni", mutta siinäkään ei näytä ao kertomusta olevan.
Muistaisiko joku tämän palvelun lukija ja esittäisi kommenttinsa?
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alunperin 1896). Se löytyy myös kokoelmista Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet…
Martin Enckellistä löytyy tietoa kirjasta Finlands svenska litteraturhistoria II (2000). Teoksesta Kali löytyy tietoa mm. seuraavista artikkeleista:
Kali (Demari 1998-02-18, Kirja-arv)
Kali (Hbl 1998-02-01, Kirja-arv.)
Kali (Satakunnan kansa 1998-01-29, Kirja-arv.)
Kali-Intian kauhea jumalatar (Hesari 21.12.97)
Runoja Kalille (Turun Sanomat 16.12.97)
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa.…
Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja. Tiettävästi ensimmäiset Pihla-nimelliset ovat syntyneet 1940-luvulla. Nimen käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja se lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 2005.Pihla on Väestörekisterin mukaan annettu nimeksi 4621 tytölle, joista yli puolet on syntynyt 2010-luvulla.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004.
Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu.
Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat:
- Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
- Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
- Pesonen, Ismo: Menestyvä matkailuyritys, 2000
- Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, 2001
- Boxberg, Matti: Matkaopas matkailutuotteen jakeluteille, 1995
Lisää em. kirjallisuutta voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ kahdella asiasanalla eli matkailu ja toiselle asiasanariville markkinointi.
Markkinointisuunnitelmia käsittelevät mm.
- Oikkonen, Simo: Markkinointisuunnitelma : näin laadit ja toteutat vaihe vaiheelta tuloksekkaan markkinointisuunnitelman, 1992
- Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, 2003
Monissa kirjastoissa…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kirjastoteatteri tarjoaa ryhmille mahdollisuudet musiikin kuunteluun ja elokuvien katseluun. Kirjastoteatteria vuokrataan myös ulkopuolisille.
Sijainti: Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A, 3. krs
Väkimäärä: 10 henkilöä
Varusteet: Kotiteatteri varustus (DVD, VHS)
Hinnat ulkopuolisille:
(pääsääntöisesti välillä klo 10-20 tai sopimuksen mukaan):
71 euroa/päivä (alv 22 %)
12 euroa/tunti (alv 22 %)
Varausmäärä: enintään yksi päivä viikossa, 2 viikkoa eteenpäin.
Kuva kirjastoteatterista sivulla http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9289,9486,11900
Lisätiedot ja varaukset:
Anne Laaksonen, puh. (09) 7563 0644
sähköposti: etunimi.sukunimi@uiah.fi
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko…
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno…
