Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Löysin seuraavia synonyymejä kypärämyssylle:
Villakypärä
Kypäräpipo
Kypärälakki
Huppupipo
Lisäksi on sanoja, jotka ehkä yleensä tarkoittavat toisen lakin tai kypärän alla pidettävää hupun tyyppistä päähinettä. Joskus niitäkin käytetään kuten edellisiä:
Aluspipo
Alusmyssy
Aluslakki
Aluspipo
Kypärähuppu
Alulakki (murreilmaisu)
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin…
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta.
- Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla
- Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17
- Moda 2004, nro 5, s. 40-49
- Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen.
Lähde:
Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava, 2000
Rock-yhtyettä, joka on esiintynyt 60-luvulta tähän päivään alkuperäisessä kokoonpanossaan ei liene. Lähimmäksi pääsee The Rolling Stones. Rollareissakin kokoonpano muuttui vuonna 1993, kun Bill Wyman jätti bändin.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones
http://www.rollingstones.com/archive/
Kirja: The Guinness book of rock stars
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan…
Anni Swanista löydät tietoa esimerkiksi osoitteista http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
Marjatta Kurenniemestä, häntä varmaan tarkoitat, kertovia sivuja puolestaan löytyy osoitteista http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml ja http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html.
Kannattaa lisäksi käväistä tutkimassa kirjaston aineistotietokantoja tai pistäytyä lähimmässä kirjastossa keskustelemassa kirjastonhoitajan kanssa, sillä kyseisistä kirjailijoista löytyy tietoja myös kirjoista.
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Luulen, että löydät perustiedot projektiisi täältä http://www.lontoo.info/ Voi myös vilkaista matkatoimistojen kaupunkilomaesittelyjä; matkatoimistot löydät koottuna osoitteesta http://www.makupalat.fi/ Maat ja kansat -osasta, Lontoo https://www.makupalat.fi/fi/k/824/hae?category=113814&sort=title&order=…
Suomenkielistä lisätietoa saat pistäytymällä kirjastossa, Lontoo-aiheiset teokset löydät luokasta on 45.11.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoautot eivät kierrä 24.6.-31.7.2004. Tänä aikana kirjastoauton materiaali ei ole asiakkaiden käytössä.
Kirjastoauton verkkosivut:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2997
