Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla…
Enid Blytonin (1897-1968) Sos-sarjan 4.osa ”Sos ja junaryöstäjät” (alkuperäinen nimi :Secret seven on the trail) ilmestyi suomeksi vuonna 1973. Kirjan on suomentanut Inkeri Pitkänen. Blyton kirjoitti kirjan vuonna 1952.
Blytonista ja hänen kirjoistaan löydät lisää tietoa hakemalla esim. Piki-verkkokirjastosta asiasanalla: Blyton. Myös netistä löytyy runsaasti tietoa (esim. Wikipediasta).
Kysy kirjastonhoitaja -palstalla on vastattu moneen Blyton-kysymykseen ja annetut vastaukset löytyvät arkistosta.
Hopearannan aarre -kirjassa Kristiania ei tavata. Sen sijaan ponitallilaiset tapaavat kuuluisan esteratsastajan, Timo Södermanin, joka tarjoutuu pitämään heille ratsastusleiriä Päivi Kiisken sedän entisessä kartanossa Hopearannassa. Leiri muuttuu aarrejahdiksi. Kikka ja Repe eivät seurustele, vaikkakin loppupuolella kirjaa vaihtavat lämpimän kädenpuristuksen.
Pikaisesti tulee mieleen ainakin kotimainen elokuva Vieraalla maalla. Romanttisessa komediassa mies on ihastunut maahanmuuttajien kielikurssin opettajaan.
Good morning, Vietnam -elokuvaan sisältyy mm. kohtauksia, joissa paikalliset opiskelevat englantia vauhdikkaan tiskijukan opastuksella. Klassikoista ainakin My Fair Lady käsittelee oppimista aikuisena.
Keisarillinen käskykirje yliopiston siirtämisestä Helsinkiin saapui Turkuun 25.10.1827, viimeinen konsistorin kokous Turussa pidettiin 12.9.1828 ja toiminta Helsingissä aloitettiin 1.10.1828. Edellisenä keväänä ei enää ollut annettu opetusta vaikka tutkintoja sai vielä suorittaa. Tuohon aikaan ei Suomessa ollut muita yliopistoja tai vastaavan tasoista koulutusta antavia oppilaitoksia. Seuraava oli Helsingin teknillinen korkeakoulu (v. 1908), joka tuli aiemmin perustetun Polyteknillisen opiston tilalle. Uudet varsinaiset yliopistot perustettiin Turkuun yksityisinä laitoksina. Suomenkielinen Turun yliopisto avattiin 27.6.1922. Ruotsinkielinen Åbo akademi aloitti opetustoiminnan tammikuussa vuonna 1919.
Helsingin yliopisto 1640-1940 / kirj.…
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Agatha Christien "Ten little niggers " -teoksen palkitsemisesta ei ole löytynyt tietoa. Mystery Writers of America antoivat Christielle Grand Master Awardin vuonna 1955. Myös Svenska Deckarakademi on huomioinut hänet Grand Master -diplomilla 1972.
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Nimi Tomann ja sen eri variaatiot kuten Toman ja Thomann esiintyvät pääosin sukunimenä, mutta sitä käytetään myös etunimenä. Sukunimeä tavataan Englannissa, Irlannissa ja entisen Tsekkoslovakian alueella.
Englannissa nimen jälkiosa -man (600-luvulle saakka -mann) oli ammattia kuvaava sana. Se tarkoitti palvelijaa, jonka herran nimi ilmeni nimen alkuosasta (tässä tapauksessa Tom tai Thom). Nimi Tomann ja sen variaatiot tarkoittavat siis Tomin palvelijaa. Tom puolestaan pohjautuu nimeen Thomas, joka on peräisin aramean kielestä ja tarkoittaa kaksosta. Sukunimen muotoja Thomasman ja Thomeman on tavattu 1300-luvulta lähtien, muotoa Toman 1600-luvulta lähtien.
Myös entisen Tsekkoslovakian alueella nimi Tomann on johdettu Thomas -nimestä.…
Tässä aluksi vain yksi kirjallinen lähde ja yksi nettilähde. Vastaajat saattavat täydentää vastausta kun löytyy lisää lähteitä.
Kirja: 10 kirjettä ylioppilaalle. Ote kirjan esittelytekstistä:
"Kymmenen tunnettua ja menestynyttä eri alojen henkilöä kirjoitti kirjeen ylioppilaalle. Syntyi vetävä ja raikas kokoelma tekstejä, joista useimmat ovat hyvin henkilökohtaisia. Kirjoittajat kuvaavat omaa nuoruuttaan ja kehitystään siksi, mitä ovat nyt."
Teos löytyy myös HelMet-kirjastossa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Wikipedian artikkelissa käsitellään hiukan Pulkkisen lapsuutta j nuoruutta ja siinä on linkkejä muihin nettilähteisiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riikka_Pulkkinen
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä…
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
