Mikrofilmikopiopoita Etelä-Suomen Sanomista ko. päivältä saat vain Helsingin yliopiston kirjaston kirjastosta Unioninkatu 36 (tuomiokirkon vieressä).
Lehtisalissa on kopiolaitteet mikromuotoisen aineiston kopiointia varten.
Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Keskisuomalainen -lehden numerot ovat Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilmillä ja niitä voi lukea 3. kerroksessa. Neuvonnasta opastetaan mikrofilmilukulaitteelle. Valitettavasti artikkeleista ei voi ottaa kopioita. Siksi suosittelenkin kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen.
Tarkoitukseesi sopivaa aineistoa on runsaasti saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi sitä kannattaa etsiä käyttäen sanahakua seuraavasti: kirjoita hakutermeiksi ”kielikurssit englannin kieli keskitaso" ja valitse aineistoksi ”cd-levy”. Itse sain tulokseksi 26 osumaa.
Valitsin keskitason (intermediate), koska mielestäni sinun kannattaa varmasti aloittaa juuri tämäntasoisista kursseista, jotka on suunniteltu aikuisopiskelijoille.
Uskoisin että esim. Olivia Johnstonin ”Ideas & issues intermediate” saattaisi olla sinulle varsin sopiva kurssi. Se on tarkoitettu erityisesti suullisen kielitaidon kohottamiseen ja sen sanotaan soveltuvan esim. Cambridge First Certificate- tutkintoon…
Pääkirjaston kokoelmiin kuului 439 431 kirjaa v. 2003. Luku lienee hieman kasvanut viime vuoden aikana, vaikka kirjaston kokoelmat pyritään pitämään suunnilleen saman suuruisina vuodesta toiseen. Lukuun sisältyy aikuistenosasto, lasten- ja nuortenosasto ja musiikkiosasto. Huomattavasti eniten kirjoja on aikuistenosastolla: 351 669 kirjaa (v. 2003). Osaa kirjoista säilytetään varastossa, joten läheskään kaikki kirjat eivät ole asiakkaiden yhdellä kertaa nähtävissä, mutta myös varastossa olevia kirjoja lainataan ja haetaan asiakkaiden nähtäväksi pyynnöstä. Lisäksi kirjaston kokoelmiin kuuluu huomattava määrä lehtiä, musiikkia, äänikirjoja, elokuvia jne., joten yhteensä koko kirjastoaineiston määrä nousee pääkirjastossa yli 500 000:n. Koko…
Vastaan kahdella tavalla:
1. Vesa-Matti Loirin Nauravan kulkurin levynkansi.
Löytyy esim. Tikkurilan kirjastosta, www.helmet.fi .
2. Jean-Pierre Kuselan hahmo ei elokuva-arkiston tietokannan mukaan liity elokuviin. Kusela esiintyi Mainostelevision viihdeohjelmissa 1980-luvulla. Mainostelevision kuva-arkisto on nyttemmin Suomen elokuva-arkistossa.
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Ainoa laajempi tutkimus lappilaisesta (suomalaisesta) eräkirjallisuudesta on Markku Variksen väitöskirja Ikävä erätön ilta : suomalainen eräkirjallisuus (SKS, 2003).
Sen laaja lähdeluettelo antaa viitteitä muuhunkin tutkimukseen ja eräkirjallisuuteen yleensä.
Timo Hyytisen kirja Erä Fennica : Suomen eräkirjat ja eräaiheiset julkaisut (Arma Fennica, 1991) sisältää mm. laajan luettelon erä- ja kalastusaiheisista kirjoista ja julkaisuista.
Katriina Suvannon kokoama valikoimaluettelo Eräkirjallisuutta (Kirjastopalvelu, 1990) kattaa metsästys-ja kalastuskirjallisuuden lisäksi myös yleensä luonnonelämyksiä välittävän kirjallisuuden.
Sähköisessä muodossa paras bibliografinen lähde lappilaiseen ja Lappia kuvaavaan eräkirjallisuuteen on Lapin…
Kari Hotakaisesta saat tietoja esimerkiksi Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927844363
Kannattaa myös aina tarkistaa kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat hotakainen kari ja saat esille aikaisemmat, Kari Hotakaista koskevien kysymysten vastaukset
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Joihinkin kirjastoihin tuota elokuvaa on hankittu. Sitä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Lappeenrannasta ja Turusta. Jostakin syystä elokuvaa ei ole toistaiseksi hankittu Helsinkiin, vaikka se on HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmän kautta tilattavissa. Laitoin elokuvasta hankintatoiveen, joten sitä ehkä saatetaan tulevaisuudessa hankkia Helsinkiin. Elokuva näyttää löytyvän englanninkielisellä nimellä ”Last Exit to Brooklyn”.
Jos haluat saada elokuvan nopeasti, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/…
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön…
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä.
Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa.
Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen.
Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta.
Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio.
Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme
arkisto.myynti@yle.fi
Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15
http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Fennica-tietokanta tietää kertoa, että kyseisen suomentajan oikea nimi on L. T. Heinonen. Minulla oli hiukan hankaluuksia löytää hänestä lisätietoja nimikirjaimilla, mutta vanha ylioppilasmatrikkeli kertoi, että nimikirjaimiin sopisi Turussa 13.11.1887 syntynyt Lauri Teofilius Heinonen, jonka mainitaan olleen liike- ja lehtimies sekä suomentaja Helsingissä.
Heinonen on käynyt Turun klassillisen lyseon, joten hänen tietonsa löytyivät koulun matrikkelista. Sen mukaan Heinonen on kuollut Helsingissä 11.3.1951. Kyseessä on sama henkilö, sillä matrikkelissa hänen mainitaan suomentaneen useita teoksia, mm. J. P. Müllerin pääteoksen ja Mussolinin elämäkerran.
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut…
