Kyseessä on ilmeisesti peruskoulun musiikin oppikirjasarjan Musican osa 7 - 9, "Musiikki ja me : Oppilaan kirja" (Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio), johon etsimäsi Lennonin ja McCartneyn kappale "All my loving" (suom. Kaikki rakkauteni) sisältyy.
Sarjan osilla on tosiaan eri tekijät; osan 3 - 4 ovat tehneet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen.
Lähteet:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä Pekka Santalan tekstiin sävelletty laulu sisältyy Yleisradion omaa tuotantoa olevaan CD-levyyn "Joululauluja" (CDY1236, 2000). Levy ei ole kaupallisessa levityksessä, eikä sitä löydy esimerkiksi Viola-tietokannasta.
Etsityn laulun nuotteja ei Viola-tietokannan mukaan ole julkaistu, joten ainoa keino lienee yrittää ottaa yhteyttä joko säveltäjä Jorma Panulaan tai esittäjiin (Sauli Tiilikainen ja Pentti Kotiranta), koska äänitystä tehtäessä nuotti on kuitenkin ollut olemassa. Julkisista kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/…
Saksasta jäi palaamatta keväällä 1918 yhteensä 451 jääkäriä. Lisäksi useita kymmeniä kuoli Saksassa mm. itärintaman taisteluissa, junaonnettomuudessa sekä tauteihin, joiden leviämistä edistivät ahdas leiriasuminen ja heikko ravitsemustila.
Palaamatta jääneistä, elossa olleista jääkäreistä osa jäi Saksaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi: jääkärien joukossa oli myös sosialisteja, jotka eivät halunneet joutua taistelemaan Suomessa venäläisiä ja omia aateveljiään vastaan. Osa oli tuomittu niskuroinnista joko vankilaan tai pakkotyöhön, ja jotkut olivat karsiutuneet armeijasta soveltumattomuuden vuoksi. Heidät oli yleensä sijoitettu siviilityöpaikkoihin.
Lähteet:
Kadettikunta ry:n Veteraanien perintö -tietopankki: http://www.…
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin…
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa…
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Aurora kirjastojen aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/ löytyy CD-ROM -levy ja video, joista pitäisi löytyä hirven ääntelyä. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa Aurorasta. SUOMEN fauna [Elektroninen aineisto] / Martti Hanhela, Heino Hanhela Nisäkkäät Särkijärvi : M. ja H. Hanhela 1997 2 CD-ROM -levyä. Video(VHS) NISÄKKÄÄT [Videotallenne] [S.l.] : Castle Communications, 1996 ; Pukkila.
Tässä muutama vihje, joista voi aloittaa: FINPROn kautta saa hyvin tietoja Suomalaisten yritysten kaupasta ulkomaille. Lisätietoja saa myös espanjan kielisten maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista.
Muiden maiden edustustot Suomessa ja Suomen eustustot ulkomailla + valitse vasemmalta kohta Palvelut ja sitten avautuvalta sivulta oikealta ylhäältä LINKIT.
FINPROn verkko-osoite on
Finpron maakohtaista tietoa Espanjasta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=52&Country=…
Finpron vientikeskuksen osoite Espanjassa
Finpro Spain
Oficina Comercial de Finlandia
Fernando el Santo, 27 2 A
E-28010 MADRID, ESPAÑA
puh.: +34 91 308 4715, faksi: +34 91 319 4886
s-posti: spain@finpro.fi
Espanjan Suurlähetystö/ Kaupallinen…
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien…
Aurelius Augustinuksen säilynyt kirjallinen tuotanto sisältyy täydellisimmässä laitoksessa 16 tukevaan niteeseen. Useimmat hänen teoksensa ovat syntyneet kiistakirjoituksina, vastauksina esille nousseisiin kysymyksiin tai sielunhoidollisiin tarpeisiin. Suomeksi ovat ilmestyneet: 1)Tunnustukset/Confessiones (viim. painos v. 2003), 2)Jumalan valtio 1/De civitate Dei (10 ensimmäistä kirjaa, kirjat 11-22 suomentamatta), 3)Henki ja kirjain/De spiritu et littera, 4)Herramme vuorisaarna/De sermone Domini in monte, 5)Usko, toivo ja rakkaus/De fide spe et caritate, 6)Saarnoja ja 7)Pääsiäispuheita. Osa suomentamattomista kirjoista on peräisin ajalta ennen hänen lopullista kääntymistään kristinuskoon (v. 386). On vaikea sanoa, missä hän on käsitellyt…
Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee…
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus (Das doppelte Lottchen) on filmattu Amerikassa nimellä The Parent Trap. Suomeksi se on nimellä Ansa vanhemmille. Sitä on saatavissa Suomen kirjastoista VHS-tallenteena. Oulun kaupunginkirjastossa sitä ei valitettavasti ole, mutta sitä voi kaukolainata muista kirjastoista.
Tässä muutamia omaa kirjaasi uudempia lukuvinkkejä suomen kielen kielitieteeseen:
Professori Terho Itkosen Kielioppaasta on ilmestynyt neljäs uudistettu painos vuonna 2011 nimellä Uusi kieliopas. Se löytyy lainattavaksi useimmista Kymenlaakson kirjastoista.
Toinen tutustumisen arvoinen lähde on Kielitoimiston kolmiosainen sanakirja, josta meiltä löytyy sekä Kotkan että Kouvolan suunnalta vuoden 2004 painos käsikirjastossa luettavaksi. Kielitoimiston sanakirjasta voi myös ostaa oman kappaleen Kotimaisten kielten keskuksesta joko kirjamuodossa tai sähköisesti: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1240
Netistä sekä kirjastosta on myös löydettävissä erilaisia erikoissanastoja aina säätermistöistä hävyttömiin paikannimiin. Laajalti linkkejä eri…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Klapuri ei ole sukunimenä kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 137 nykyistä tai entistä Klapuria:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen merkitystä emme saaneet selville. Sitä ei mainita kirjaston nimikirjoissa tai muissakaan käyttämissämme lähteissä.
Suomen murteiden sanakirjan (seitsemäs osa, 2003) mukaan klapu-sanalla on eri murteissa paljonkin merkityksiä. Sen merkitys voi olla murteen mukaan 1. pilkottu polttopuu, pilke, 2. johonkin narulla tms. kiinnitetty puinen nimilappu, 3. varsta tai sen teräosa, 4. kontin kannen sulkimena toimiva puunappula, 5. tuuliviirin kääntyvä osa, lapa tai 6. muu puukappale, laudan pala, kalikka, palikka (s. 577…
