Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja…
Muistamasi kirjat ovat varmaankin Laura Voipion kirjoittamia ja Virpi Pekkalan kuvittamia Karoliina-kirjoja. Niitä ilmestyi vuosina 1986-1988 seitsemän:
- Karoliinan sadepäivä
- Karoliinan syntymäpäivä
- Karoliinan joulujuhla
- Karoliina on rohkea
- Karoliina ja karusellihevonen
- Karoliina ja Uni-Leijona
- Karoliina ja kuninkaanpoika
Kuvakirjojen Karoliina on pieni tyttö, jolla on aina mukanaan yksikorvainen pehmokani.
Kirjat löytyvät Urjalan kirjastosta lukuun ottamatta Karoliina ja karusellihevonen -kirjaa, jonka voit lainata muista Piki-kirjastoista:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan…
Lukemiesi kirjojen lisäksi Carterilta on suomennettu Verinen kammio ja muita kertomuksia, TK-kustannus, Helsinki 1994. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstin lastenkirjaan Kissankuria, Otava, Helsinki 1981. Angela Carter on myös toimittanut kirjan Pahoja tyttöjä, villejä naisia, Kääntöpiiri, Helsinki 1993.
Englanninkielisen bibliografian löydät osoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Angela_Carter.htm
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Valitettavasti emme pysty selvittämään ko. tekstin tarkkaa alkuperää. Kysymyksessähän on tietysti eräänlainen papin huoneentaulu, jolle oli esikuvia mm. Lutherin Vähässä katekismuksessa, oikeastaan jo Uudessa testamentissa (Kol. 3: 18-25). Tekstissä voi tietenkin helposti todeta muistumia eri lähteistä: Raamatusta, kirkkojärjestyksistä ja -laeista (saarnaajan ja papin velvollisuudet), postilloista (saarnakokoelmista) ja niiden esipuheista sekä papeille suunnatuista pastoraaliteologian oppikirjoista, joita julkaistiin uskonpuhdistuksen jälkeen ensin latinaksi ja sitten ainakin ruotsiksi. Esittämänne tekstimuoto on sinänsä melko uutta kieltä, mutta sillä on epäilemättä vanhempia esikuvia, todennäköisesti ruotsinkielisiä.
Tekijältä on suomennettu teos Laulu Hiawathasta. Teoksen runot ovat Rauhanpiippu, Neljä tuulta, H.:n lapsuus, H. ja Mudjekeewis, H.:n paasto, H.:n ystävät, H.:n purjehdus, H.:n kalastus, H. ja Helmisulka, H.:n kosinta, H.:n häät, Iltatähden poika, Maissipeltojen siunaus, Kuvakirjoitus, H.:n valitus, Pau-Puk-Keewis, Pau-Puk-Keewisin takaa-ajo, Kwasindin kuolema, Aaveet, Nälkä, Valkoisen miehen jalka sekä Hiawathan pois meno, joten näiden runonnimien perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että runoa olisi suomennettu.
Englanniksi ja ruotsiksi aiheesta olisi vaikka kuinka paljon materiaalia olemassa, mutta suomeksi todella vähän. Löysin seuraavanlaiset artikkelit ja tutkielmat Arto- ja Aleksi-artikkelitietokannoista sekä yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
1. Tekijä: Pyysalo, Risto
Nimeke: Tanssi ja uskonnolliset palvontamenot
Julkaisussa: Liikunta ja tiede. 25(1988):3, s. 130-134.
2. Tekijä: Kotiranta, Tuija
Nimeke: Kristillinen tanssi uskon ilmaisijana
Aineisto: kirja
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto , 2005
Opinnäyte: Tutkielma : Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta , Käytännöllinen teologia
3. Tekijä: Jussilainen, Anna
Nimeke: Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet
Aineisto: kirja
Julkaistu: [Turku] , 2007
Opinnäyte: Pro…
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed.…
Samuli S. on suomentanut Taras Bulban painoksen vuodelta 1878. Kyseistä painosta on Vaski-kirjastoista ainoastaan Maskussa. Saat kirjan 1 euron varausmaksulla omaan kirjastoosi varaamalla sen Vaski-tietokannasta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto.
Muita suomennoksia teoksesta ovat tehneet mm. Gunvor ja Kaarlo Salo 1946 ja 1959 sekä Juhani Konkka (Valitut teokset 1994). Näitä painoksia on saatavilla useissa kirjastoissa, mikäli uudemmat käännökset sopivat tarkistukseen.
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten…
Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Hei!
Helmet-sivustolta, joka on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen sivusto löytyi tällä hetkellä vain yksi Minna Canth -tapahtuma: Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5) 21.3.2013 klo 18-20 Minna Canthin henkilön ja tuotannon äärellä. Aiheesta kertomassa: Kannelmäen seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo ja Kannelmäen kirjastosta Leena Paunamo ja Maarit Levänen. Tämäkään tapahtuma ei ole varsinaisena Minna Canthin -päivänä.
Kannattaa vielä lähempänä kyseistä päivää tarkistaa Helmet-sivuston tapahtumahaulla, olisiko muissakin kirjastoissa Canth-tapahtumia: Helmet-etusivu > Vinkit > Tapahtumat: Tämän sivun oikeassa laidassa on hakumahdollisuus. Kirjoita hakusanaksi Canth, vieritä sivua alaspäin ja klikkaa Hae.…
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969…
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
