Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Aivan kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt. Tsehovin novellissa Koteloitunut ihminen on katkelma, jossa kerrotaan Belikov-nimisestä miehestä näin:
"Paaston noudattaminen on terveydelle haitallista, mutta liharuokiakaan ei voi syödä, sillä ihmiset saattaisivat ruveta
puhumaan, että Belikov ei noudata paastoja, ja siksi
hän söi voissa paistettua kuhaa - se ei ollut varsinaista paastoruokaa, mutta eihän sitä voinut sanoa liharuoaksikaan.
Naispalvelijaa hän ei ottanut pelosta, että hänestä
voitaisiin ajatella pahaa, vaan piti Afanasi-kokkia, kuusissakymmenissä olevaa juoppoa ja puolihöperöä ukkoa,
joka oli joskus ollut sotilaspalvelijana ja tällöin oppinut miten
kuten valmistamaan ruokaa." (Tsehov, Anton : Valitut novellit 2.- 1963. s. 238-239.)…
Eppuja ei ole ilmestynyt eikä suomennettu lisää vuoden 1994 jälkeen. Viimeinen osa on Eppu kiipelissä. Myöskään Kirjapaja-kustantajan mukaan uusia osia ei ole tiedossa.
Laulussa Kissaihmiset (säveltäjä Kie von Hertzen, sanoittaja Kalle Ahola) naissolistina on Costi Snellman eli siviilinimeltään Kirsi Snellman, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=2289131d-70c5-4609-b6e2-5f79….
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Vuoden 1954 Hanhiemon satuaarre -kirjaa on Helmet-kirjastoissa vain yksi, joka on juuri nyt lainassa. Joten valitettavasti emme pysty sadun kulkua tarkistamaan. Voit halutessasi varata kirjan ja tarkistaa asian. Tässä linkki kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shanhiemon%20satuaarre__Ori…
Tässä lyhenteiden tulkintoja, jotka on otettu "Suomalaisista luettelointisäännöistä" osasta "Monografioiden kuvailu".
Cop. tarkoittaa ja luetaan "copyright".
Tr. voi tarkoittaa 1) "tryckeri" kuten esimerkissäsi ("Jacobstads tr. o. tidning" eli "Jacobstads tryckeri och tidning") 2) "tryckning", esim. "1. uppl., 2. tr." eli "första upplagan, andra tryckningen" 3) "tryckt", esim. "tr. i Åbo".
Paljas lyhenne "kuvas." (kun kuvasivujen määrää ei ole ilmoitettu) luetaan "kuvasivuja". "[1] kuvas." luetaan "1 kuvasivu" ja "[16] kuvas." "16 kuvasivua".
"Kuv." luetaan kirjan kuvailussa "kuvia" tai "kuvitettu". Henkilön nimen yhteydessä se tarkoittaa "kuvittaja", "kuvittanut", "kuvittaneet" tai "kuvitus".
"Kartt." luetaan yhteydestä riippuen "…
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Vanhemmassa vuoden 1952 L.F. Rosendalin suomentamassa Pascalin Mietteiden laitoksessa (s. 145) lause on suomennettu sananmukaisesti seuraavasti : "Kaikki luodut ovat turhuuden alle alistetut." Sal. Saarn. 3:19
Kyseessä on raamatunkohta, Saarnaaja 3:19.
"Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta." Latinaksi sama: "Idcirco unus interitus est hominis et iumentorum et aequa utriusque condicio sicut moritur homo sic et illa moriuntur similiter spirant omnia et nihil habet homo iumento amplius cuncta subiacent vanitati."
Pascal pohti jaetta, jonka hän tiivisti yhteen lauseeseen. Sen voisi kääntää vaikkapa: Kaikki…
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussamme jo aiemmin. Kopioin vastauksen http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d0c9… arkistosta tähän:
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700…
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;…
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Ehkä kannattaisi tutustua satuihin paikan päällä kirjastossa, jonkin ison kirjaston lastenosastolla. Tässä kuitenkin Maunulan kirjaston hyllystä löytyneitä kokoelmia, joissa satujen pituudet vaihtelevat. Joukossa on hyvinkin lyhyitä, enintään 5 minuutin kestoisia satuja, mutta tietenkin myös pitempiä.
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös, 1988.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Otava, 2005.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi, 2005.
Kana, joka halusi tulla dinosaurukseksi ja muita satuja. Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys, 2005.
Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Otava, 1984.
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan. Satua ja totta. Suom. Martti…
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan…
Em. energiajuoman mainos:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Urbaanissa sanakirjassa annetaan selitys, että kun Es pärisee, on hyvä tunne - oletettavasti sen jälkeen, kun on juonut tätä juomaa. Sivun osoite:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp