Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Savolaisia ovat ainakin Rahikainen, Mielonen ja Sihvonen, pohjalaisia Mäkilä ja Salo. Hämeestä on lähtöisin useampikin kirjan henkilöistä kuten Lehto, Lahtinen, Honkajoki ja Koskela. Lisää tietoa Tuntemattoman sotilaan henkilöistä löytyy Jyrki Nummen kirjassa Jalon kansan parhaat voimat WSOY 1993 sekä Olli Helenin Tunnetko Tuntemattoman Kustannus Oy Aamulehti 2005 ja tietenkin lukemalla kirjan tulevat murteet tutuksi.
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi…
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Teatteritoiminta on varsinkin näin kesäaikaan hyvin vilkasta, jolloin ammattiteattereiden rinnalle herää lähes jokaisella pienemmälläkin paikkakunnalla eloon harrastelijoiden näytelmäkerhoja. Mahdollisuudet näyttelemisen harrastamiseen ovat siten hyvin runsaat ja monipuoliset.
Turussa on monia teattereita. Ne löytyvät Turun kaupungin sivuilta http://www.turku.fi/public/ kohdasta kulttuuri ja sieltä vasemmasta reunasta edelleen kohta teatterit/tanssi ja sen takaa voit valita muita teattereita: http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=5027&culture=fi-FI&conte…
Muiden teattereiden joukossa on mm. Turun Nuori teatteri, joka järjestää peruskoululaisille teatteritaiteen perusopetusta (maksullinen), johon voi ilmoittautua teatterin…
Kosher salt on karkeaa suolaa, joka on yleensä kaivettu suolakaivoksista. Siihen ei myöskään yleensä lisätä mitään lisäaineita, kuten jodia. Rakenteensa vuoksi kosher-suolassa on ilmeisesti vähemmän natriumia kuin muissa suolatyypeissä. Kosher-suolaa käytetään lähinnä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa se ei ole kovinkaan yleistä. Euroopassa käytetään laajemmin merisuolaa, jolla kosher-suolan voinee useimmissa resepteissä korvata.
Lähteet:
Seasalt.com - What is Kosher Salt, katsottu 1.8.2022
Tastecooking.com - The Kosher Salt Question, katsottu 1.8.2022
Esim. Valittujen Palojen kustantamassa "Nyt on juhlan aika"-kirjassa sanotaan voileipäkakkujen tulleen muotiin Suomessa 1960-luvulla (makeiden täytekakkujen ohjeita alkoi esiintyä suomalaisissa keittokirjoissa 1800-luvun lopulla). Voileipien historia ulottuu tietenkin pidemmälle esim. tanskalaiset ovat löytäneet ensimmäiset maininnat kuuluisasta smörrebrödistään näytelmäkirjailija Holbergin (1684-1754) teoksista (Nyyssönen, Hannu: Smörrebröd on parasta).
Hei vaan, vinkkaan aluksi rakkaustarinoita, jotka varmaan vastaavat melko tarkasti toiveitasi.
Orvokki Annala:
Donwennan lähde. (kelttipapittaren ja roomalaisen sotilaan rakkaustarina 300- ja 400-lukujen Britanniassa)
Sulkakäärme (norjalainen viikinki rakastuu haltiasukuiseen neitokaiseen)
Lallinkartanon Kerttu (1150-luvun pakanallisesta Suomesta)
Marja-Leena Lempinen: Pohjantähden valtakunta (kreikkalaissyntyinen Elena seuraa viikinkimiestään kaukaiseen Pohjolaan; on tosin nuorten romaani)
Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolla puolen (kertoo nykyajan naisesta ja islantilaisesta viikinkineidosta, joka matkaa miehensä mukana pohjoiseen Amerikkaan)
Marjatta Savolainen:
Mantunainen
Velhomatka (edellisen jatko-osa; itäsuomalaiseen mytologiaan…
Verenpainemittareita ei voi varata/tilata, joten mittari pitää mennä lainaamaan sellaisesta kirjastosta, jonka kokoelmiin se kuuluu. Helsingin kaupunginkirjastossa verenpainemittareita lainaavat Herttoniemi, Itäkeskus, Jakomäki, Kontula, Roihuvuori ja Vuosaari. Mittarit ovat melko kysyttyjä, joten kannattaa ensin tarkistaa soittamalla tai netistä, että mittareita on paikalla (eli ovat hyllyssä-tilassa). Helmet-haussa riittää kun kirjoittaa hakusanaksi verenpainemittari ja rajoittaa sen jälkeen aineistolajiksi esine:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2036864
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Hei!
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Jotta hautapaikka selviää, vainajasta pitää nimen lisäksi tietää syntymäaika. Tietoja hautapaikkarekisteristä voi kysyä puhelimitse. Yhteydenotot hautauspalveluihin seurakunnan vaihteen kautta p. (014) 636 611.
Tässä linkki hautaustoimen sivulle: http://rakenneuudistus.jklmaasrk.fi/yhteystiedot/hautaustoimi/
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."…
Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan…
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima…
