Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Merikartan mukaan Louhunsalmi olisi sillan kohdalla 18 metriä syvä. Saman lukeman antaa Karttakeskuksen Peruskartta. Syvyyskäyriä voi tutkia myös netissä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Siellä lukemaksi tulee vain 14 metriä.
Lähteet:
Merikartta J: Vesijärvi ja Päijänne. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41800&doci=28…
Peruskartta 1:20000 [3212 04]: Säynätsalo. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41751&doci=26…
Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=435…
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai…
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Tarkoitatkohan John Irvingin kirjaa Until I Find You (2005)?
Romaania löytyy HelMetistä sekä englanniksi että suomeksi. Teos on ilmestynyt suomeksi Kristiina Rikmanin käännöksenä nimellä Kunnes löydän sinut (Tammi 2006).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen asiasanoituksen mukaan J. Nozipo Marairen Tyttäreni Zenzele on kaunokirjallisuutta, romaani ja kirjeromaani. Teos on fiktiivinen, mutta ilmeisesti osin omaelämäkerrallinen. Kirkon ulkomaanavun –sivuston kirjallisuussivujen (http://www.yhteinenmaailmamme.fi/fin/maailman_kulttuurien_rikkaus/kultt…) mukaan ”Nozipo Maraire syntyi itsenäisyyskamppailun aikaan Britannian siirtomaassa Rhodesiassa, josta tuli itsenäistymisen jälkeen Zimbabwe. Zenzele on osin omaelämäkerrallinen romaani ja kokoema isoäidiltä ja äidiltä kuuultuja itsenäisyystaistelun tarinoista.”
Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta.
- Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla
- Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17
- Moda 2004, nro 5, s. 40-49
- Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:…
Maallikkona, mutta aihepiiristä kohtalaisen paljon lukeneena vastaisin näin. Narsismi on luonteenpiirre, jonka "aste" eli voimakkuus ihmisissä vaihtelee. Monet meistä ovat hiukan narsistisia ei taipuvaisia ihailemaan itseämme enemmän kuin mihin ehkä olisi perusteita. Mutta jos oletamme, että kysymyksessä tarkoitetaan ihmistä, jota voidaan pitää "vahvana" narsistina, jolla narsismi on voimakas tai jopa hallitseva luonteenpiirre, voi vastaamista yrittää.
Aito narsisti ei varsinaisesti arvosta ketään muuta pysyvästi, koska toisen ihmisen arvostaminen todennäköisesti häiritsee narsistin omakuvaa. On epätodennäköistä, että narsisti kykenisi arvostamaan ihmistä, joka on asioista eri mieltä, koska narsistin osaamisen ja tietämisen…
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat…
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Musiikkitietosanakirjojen kirjallisuusluettelot mainitsevat lähinnä yleisiä kirkkomusiikki- ja liturgiahistorian teoksia. Englanninkielisiä kirjoja löytyisi ainakin kaksi: ///Alec Robertsonin 'Requiem : music for mourning and consolation'. - 1968 ja myöh. p./// ja Robert Chasen ///Dies irae : a guide to requiem music. - 2003///. Edellistä kirjaa on ainakin tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Suomen kirjastoissa. Chasen teoksesta saa lisätietoja kustantajan (Scarecrow press) nettisivulta http://www.scarecrowpress.com/Catalog/.
Seuraavat nettisivut lienevätkin Teille jo tuttuja: http://www.requiemsurvey.org/ ja http://requiemonline.tripod.com/.
