Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta…
Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Mm. näistä lehdistä löydät rakennuspiirustuksia pihattoihin:
Pyöreät pylväät kannattavat pihaton
Käytännön maamies 2010, nro 4, sivut 42-45.
Ensimmäinen teollinen mastorakenne lypsykarjapihattoon
Käytännön maamies 2007, nro 3, sivut 42-48.
Ennakkoluuloton emolehmänpihatto: jaloittelupiha säästää rakennusneliöitä
Käytännön maamies 2005, nro 14, sivut 42-47.
Piirustukset ovat lehdissä erillisinä liitteinä, mutta niitä käsittelevät artikkelit löydät edellä mainituilta sivuilta.
Viimeisessä Me Naiset -lehdessä (nro 22) on juttu ruotsalaisesta jännityskirjailijasta Åsa Larssonista. Larsson mainitsee, että tällä hetkellä hänen suosikkikirjailijansa on Malin Persson Giolito. Olisikohan kyse hänestä?
Malin Persson Giolito on julkaissut kolme romaania ("Dubbla slag", 2008, "Bara ett barn", 2010 ja "Bortom allt rimligt tvivel", 2012), joista toistaiseksi on suomennettu vain ensimmäinen. Suomennoksen nimi on "Molemmille poskille" (suom. Outi Menna, Schildt, 2009).
Lähteet:
Me Naiset, 22/2012
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä…
Kyllä on. Tosin on niin, että tunnetut srilankalaiset kirjailijat asuvat ulkomailla ja siellä he ovat myös tunnetut teoksensa julkaisseet. Tunnetuimpia ovat Colin De Silva, jolta on suomennettu Sinhalan tuulet ja Michael Ondaatje, jolta on suomennettu Anilin varjo, Englantilainen potilas ja Leijonan puvussa. Lisätietoja srilankalaisesta kirjallisuudesta saa esim. sivulta http://www.lankalibrary.com/books.html .
Viljo Kajavasta löytyy lyhyt elämäkerta hänen kustantajansa Otavan www-sivuilta, valitse kotimaiset kirjailijat ja hakemistosta Kajava (http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… ).-Viljo Kajavan muistelmat ilmestyivät vuonna 1990 nimellä Aika rakastaa, aika laulaa. Myös Miten kirjani ovat syntyneet osa 2 vuodelta 1979 sisältää Viljo Kajavan omaa tekstiä s.66-85. Nämä kirjat varmaan löydät oman kirjastosi kautta.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Tässä muutamia teoksia joissa ainakin on tinakoruista:
Callenberg, Mona (1999): Tinalankapunonta
O'Keeffe, Stephen (2005): Upeat, helpot korut (myös tinan valamisesta)
Bühler, Waldemar (1966) Suuri askartelukirja 3
Muita kirjoja metallikorujen valmistamisesta:
Peterson, Irene From: Great Wire Jewellery
Macrae, Sarah: Designing and making jewellery
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama…
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kyseessä on ilmeisesti peruskoulun musiikin oppikirjasarjan Musican osa 7 - 9, "Musiikki ja me : Oppilaan kirja" (Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio), johon etsimäsi Lennonin ja McCartneyn kappale "All my loving" (suom. Kaikki rakkauteni) sisältyy.
Sarjan osilla on tosiaan eri tekijät; osan 3 - 4 ovat tehneet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen.
Lähteet:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
http://www.helmet.fi/fi-FI
