Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
kirjastostamme löytyvästä Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta vuodelta 2010 ei näitä teoksia löydy. Hintaoppaasta löytyy kyllä Lutherin galatialaiskirjeiden selityksen toisen painoksen hinta, 13 euroa. Kyseinen painos on vuodelta 1957.
Vanhojen teosten hintaan vaikuttaa oleellisesti niiden kunto sekä harvinaisuus. Antikvariaatit ostavat mielellään hyväkuntoisia kirjoja, ja nimenomaan sellaisia teoksia, joilla on jälleenmyyntiarvoa.
Näidenkin teosten hintojen selvittämisessä kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleeen. Jyväskylässä toimivat ainakin Päijänneantikvariaatti osoitteessa Kauppakatu 16 sekä antikvariaatti Lukuhetki osoitteessa Kauppakatu 17.
http://www.antikvariaatti.fi/
http://www.lukuhetki.fi/
Kysyin asiasta Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimistosta, ja lyhyesti vastattuna mikään laki tai kaupungin päätös ei määritä suoraan rantamökkien lukumäärää, vaan rantarakentamisen määrä riippuu monista eri tekijöistä. Kaupungin maanmittausinsinööri viittasi kuitenkin Jyväskylän kaupungin vireillä olevaan yleiskaavaan, jonka mukaan kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueille voitaisiin tiettyjen periaatteiden puitteissa mitoittaa enintään seitsemän rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti ja muille alueille enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti - edellyttäen, että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää.
Muunnettu rantakilometri, johon vireillä olevassa yleiskaavassakin…
Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin…
Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen.
Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla.
Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"…
Maa, multa, maaperän pintakerros on maaperän orgaaninen eli eloperäinen aines, mineraalien ja humuksen seos. Humusta (humus eli mullas) syntyy kun lahottajabakteerit ja sienet hajottavat kasvi- ja eläinperäistä jätettä. Maassa elää myös lukuisia hyönteisiä ja nilviäisiä. Maa on kokonainen ekosysteemi pienoiskoossa. Se sitoo ja varastoi ravinteita, joita kasvit käyttävät hyväkseen. Kasvit imevät juurillaan maasta vettä ja ravinteita. Yhteyttämisessä kasvit imevät hiilidioksidia ilmakehästä. Juurien kautta maahan vapautuu yhteyttämisessä syntyneitä sokereita ja aminohappoja. Tämä edistää maaperän orgaanisen aineksen hajoamista, jossa vapautuu kasvien tarvitsemia mineraaliravinteita. Osa hiilestä muuntuu pysyviksi orgaanisiksi…
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Vantaan kirjastoissa on käytössä print@vantaa.fi -palvelu. Liitä sähköpostin liitetiedostoksi ne dokumentit, jotka haluat tulostaa. Viestikentän voi jättää tyhjäksi, mutta otsikkokenttään kannattaa kirjoittaa jotain. Lähetä viesti osoitteeseen print@vantaa.fi. Saat noin viiden minuutin sisällä vastausviestin, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Kirjaudu tunnuksilla monitoimilaitteelle, ja valitse tulostettavat tiedostot. Lisätietoa tulostamisesta ja kopioinnista Vantaan kirjastoissa voit lukea tästä artikkelista https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/J…
Valitettavasti tällä hetkellä tulostamisessa on häiriöitä. Vika on tiedossa ja se pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelen tilannetta.
Lehtiartikkeliviitteitä aiheesta on runsaasti. Muutamia esimerkkejä:
-Holli, Kaija: Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen. Suomen lääkärilehti 2002:41, s.4119-4122.
-Linna, Miika: Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2000:3, s. 197-206.
-Hammaslääketieteen integraatio:suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen lääkärilehti,1999:35, s.4404-4406
-Heikkilä, Marjatta: Lonkkamurtumapotilaan hoito- ja palveluketju. Sairaanhoitaja 1998:8, s. 24-27.
-Saarinen, Eija: Stopparilla on alaikäisten huumeidenkäyttäjien palveluketju omasta takaa. Sosiaaliturva 2001:3, 4-6.
-Meurman, Jukka H.: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen hammaslääkärilehti 2000:5, s. 222…
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Tiedot tarkistettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
Rev. Peale: The Power of Positive Thinking
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Onnellisen elämän edellytykset / Norman Vincent Peale ; [suom. Taito Seila]
Julkaisija: Vaasa : Edes , 1975 : Fram
Ulkoasu: 303 s. ; 21 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Lisäpainos: 3. p. 1982. - 3. p. [i.e. 4. p.] 1988
Aineisto: kirja
ISBN: 951-9060-03-0 (sid.)
SAMALLA ALKUPERÄISTEOS JULKAISTU MYÖS SEURAAVIN TIEDOIN:
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Ole oman onnesi seppä / Norman Vincent Peale ; suomentanut Tytti Träff
Julkaisija: Hämeenlinna : Karisto , 1999
Ulkoasu: 284 s. ; 22 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Aineisto: kirja
ISBN: 951-23-3887-4 (sid.)…
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
Internetistä löydät luotettavaa tietoa Intiasta esim. Ulkoasiainministeriön sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32549&contentlan=1&…
Intiaan matkustavalle voi olla hyötyä samaisen ministeriön matkustustiedotteesta osoitteessa http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=71224&contentlan=1&c…
Sivuilta http://www.knowindia.net/ löytyy myös paljon hyödyllistä Intia-tietoutta - englannin kielellä tosin.
Intia-aiheisia kirjoja löytyy Kirkes-kirjastoista paljon. Voisin suositella esimerkiksi näitä opuksia:
- Maailman tila 2006: raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. (ympäristö, talous, luonnonvarat jne.)
- Sainath: Kaikkihan rakastavat kunnon kuivuutta: tarinoita todellisesta…
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/…
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Helsingissä kaikki kirjastot ja osastot päättävät itse, mitä kokoelmiinsa hankkivat. Hankinta- ja luettelointitoimisto kerää keskitetysti tietoja ilmestyneistä julkaisuista ja laatii niistä ns. valintalistoja kirjastoille. Näiltä listoilta kirjastot valitsevat julkaisut itselleen. Tämä kaikki toimii nykyisin sähköisesti sisäisessä verkossa.
Käytännössä toimit niin, että otat yhteyttä hankintatoimistoon (Erja Ylinen, p. 09-310 85407, e-mail: erja.ylinen@lib.hel.fi tai postitse
PL 128, 00521 Helsinki.) Lähetä esite - jos sellainen on - tai kannen tekstiliite tai sen kopio tai muuta materiaalia levystäsi sekä hinta- ja yhteystiedot ja maininta siitä, maksatteko arvonlisäveroa. Helpointa on toimia, jos bändillänne on nettisivut (ja jopa…
Tässä viitteitä kirjoihin, joista mahdollisesti löytyisi hakemasi resepti: Hazen, Janet: Red hot and green--50 spicy vegetarian recipes--cooking with chilies, peppercorns, mustards, horseradish, and ginger, ISBN 0-8118-1052-6. Steer, Gina: The great chilli cookbook--recipes from the world's hottest cuisines, ISBN 1-85076-581-2.
Wells, Troth: The spices of life, ISBN 0-7522-0538-2.
Rodriguez, Douglas: Nuevo Latino--recipes that celebrate the new Latin American cuisine, ISBN 0-89815-752-8.
Sullivan, Caroline: Classic Jamaican cooking--traditional recipes and herbal remedies, ISBN 1-897959-15-X.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Plussassa…
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
