Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (…
Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat.
Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa.
Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/…
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa…
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti…
Volkswagen Passatin kotisivuilla
http://www.vw.com/vwlife/commercial.html
tai http://www.hvwc.org/movies/
on Pasattin mainoksia musiikkikrediitein, muttei kysymääsi mainosta. Sama instrumentaalbiisi saattaa soida eräässä sivulla olevassa mainoksessa.
Kappaleena soi Shigeru Umebayashin "Yumeji's Theme" elokuvan In the Mood For Love soundtrackiltä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita…
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Olisikohan kyseessä ehkä useammastakin 80-luvulla ilmestyneestä laulu- ja leikkikirjasta löytyvä Umbaazu, joka alkaa "Umbaazu baazu endaa, ziguendaa, ziguendaa"?
Umbaazuun ja siihen liittyviin leikkiohjeisiin voi tutustua esimerkiksi näissä kirjoissa:
Eeva Alho & Soili Perkiö, Laulun aika : Pööpötien laulukirja
Marja Hongisto-Åberg, Lasten laulupuu
Alkoholi poistaa estoja ja rauhoittaa, mutta vaikuttaa myös motoriikkaan. Suret määrät lisäävät tietysti riskiä joutua onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi tai muihin ongelmiin. Riippunee henkilöstä ja tilanteesta, meneekö juttelemaan selvin pain vai ei.
http://www.tritolonen.fi/artikkelit/13-aivot-ja-valittajaaineet
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä.…
Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta kerrottiin seuraavaa: "Jyväskylässä ei ole ortodoksista hautausmaata, vaan haudataan luterilaisiin hautausmaihin, joissa ei ole siihen erikseen nimettyä osaa."
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien…
