Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin…
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Gmail-osoitteissa ei esiinny maakoodeja, vaan ne loppuvat päätteeseen .com.Lähteet:Mailmeteor: The different Gmail Domains Explained (Updated 2023) (mailmeteor.com)Gmail.help: What does a gmail account look like in England - Gmail Community (google.com)
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P
Kysymyksesi on kiinnostava, mutta vaikea.
Koska aiheesta ei normaaleilla aineistotietotakanta- ja internet -tiedonhauilla löytynyt mitään, eikä antiikin filosofiaa käsittelevät kirjat summittaisesti selaillen antaneet vinkkejä, kysyin asiaa muutamalta asiantuntijalta. Professori Juha Sihvola, mm. toinen kirjan Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994, Sihvola & Thesleff) kirjoittajista, ei tunnistanut ilmiötä tässä päivässä , mutta kirjoitti vastausviestissään seuraavasti:
"Antiikin aikana taas ei tunnetusti ollut sanomalehtiä ja muukin joukkotiedotus oli vähäistä, joten sanomalehtien ignoroimisen ja antiikin ihailun välinen yhteys täytyy olla vähän monimutkaisempi.
Antiikin filosofiassa oli toki suuntauksia, jotka vastustivat…
Hamsterista lähtee eläinpölyä eli eläinhilsettä aivan samalla tavalla kuin koirista, kissoista, hevosista ja muista eläimistä. Jopa karvattomista koirista lähtee eläinpölyä.
Eläinpöly voi aiheuttaa allergiaa, ja myös karvattomista eläimistä irtoaa pölyä eli hilsettä, vaikka joskus mainostetaankin esim. joitain koirarotuja "allergiavapaina" tai allergiaa aiheuttamattomina.
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen…
Tästä aiheesta on Lahden kaupunginkirjastossa runsaasti kirjallisuutta. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään aihetta jollakin tavalla:
Furman, Ben: Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. Tammi, 2002.
Furman, Ben: Työpaikan pelisäännöt ja kuinka se tehdään. Tammi, 2004.
Johnson, Barry: Miten selvitä ongelmista joihin ei ole ratkaisua? Resurssi, 2004.
Kärkkäinen, Merja: Menesty innolla!: työhyvinvoinnin johtamisen haasteet. Talentum, 2002.
Lassila, Ismo: Konfliktin ratkaisemisen taito. Kauppakaari, 2002.
Mäkisalo, Merja: Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi, 2003.
Rauramo, Päivi: Työhyvinvoinnin portaat. Edita, 2004.
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum, 2004.
Tiensuu,…
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan…
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Kääpiömerihevosen tieteellinen nimi on Hippocampus zosterae.
Merihevoset ovat kaloista hitaimpia. Niistä hitain saattaa hyvinkin olla kääpiömerihevonen, jonka "huippunopeus" on vain n. 0,016 km/h.
Lähteet:
Markku Varjo, Maailman kalojen nimet
Mark Carwardine, Eläinten ennätykset
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra…
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyviä tutustumisen arvoisia ja hiljattain julkaistuja teoksia on saatavilla useampia. Tähän on poimittu muutamia julkaisuja, joita voi tiedustella esimerkiksi yleisistä tai korkeakoulujen kirjastoista:
Samuli Perälä ja Timo Etelämäki: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: KHT-Media, 2013.
Teoksessa käsitellään mm. yhdistyksen tilinpäätöksen laadintaa ohjaavat säännökset, ohjeistetaan tilinpäätöksen laadintaa esimerkkien avulla ja lisäksi selvitetään kirjanpidon erityispiirteitä, kuten lahjoitusten, rahastojen ja avustusten kirjausta sekä toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa ja konsernitilinpäätöstä. Mukana ovat esimerkit yhdistyksen tasekirjaksi sekä tase-erittelyiksi.
Heidi Vierros, Katariina…
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Pimeänpelko, pahat unet ja omassa sängyssä nukkuminen ovat teemoina Tove Appelgrenin kuvakirjassa Nukuhan jo, Vesta-Linnea. Vesta-Linnea yrittää kovasti opetella nukkumaan omassa sängyssään, mutta välillä hän kuitenkin herää pahaan uneen. Asiaa käsitellään realistisesti ja sopivan monimutkaisesti: pelot eivät heti katoa eikä kaikki suju heti hyvin.
Nukkumisen teemoja käsitellään myös Lucy Scharenbergin kuvakirjassa Nyt lähdetään mörköjahtiin, jossa lapsi voimaantuu isän keksimästä leikistä, missä möröt pelotellaan pois. Nukkumista auttaa myös pehmolelu, joka nukkuu lapsen kanssa ja tuo turvaa.
Lisää nukkumiseen liittyviä kuvakirjoja voi hakea verkkokirjasto Vaskista esim. asiasanoilla ”nukkuminen” tai ”pimeänpelko” ja ”kuvakirjat…
Pääkaupunkiseudun ainieiston tilannetta kannattaa katsella osoitteessa w.libplussa.fi, siellä tarkennetussa haussa löytyy asiasanoilla intia ja naiset 10 julkaisua. Pääkaupunkiseudulla voi kysellä mm. kirjoja: Huyler: Painted Prayers + Spivak, Gayatri Chakravorty: Maailmasta kolmanteen, 1996 + Papukaijakirja--lemmentarinoita muinaisesta Intiasta Mookerjee, Ajit
NIMEKE/TITEL: + Kali--The feminine force. Video Intialaiset kaksoset kertoo kasvatuskulttuurista .Tieteellisistä kirjastoista löytyy aineistoa , joka käsittelee Intian naisten tapakulttuuria, mm. Fruzzetti: The gift of a virgin, 1992 + The Sari, styles, patterns, 1992 jne...Henna-aiheesta ei löytynyt kirjoja, mikä saattaa johtua osittain siitä, että tidekirjastojen…
