”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta…
Alan asiantuntijaliikkeestä kerrottiin, että piippauksen kesto riippuu täysin palovaroittimen merkistä ja mallista. Useimmissa malleissa piippaus saattaa kestää kuitenkin päiviä tai jopa viikon.
Mikäli kuvaamanne kaltainen tilanne tulee eteen, kannattanee ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään.
Lähde:
Turvakauppa.com
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri…
Näyttää kirvalta ja Googlen kuvahaku ehdotti salaattikirvaa. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Suomessa on muitakin samannäköisiä kirvoja mm.ansarikirva ja iso ruusukirva. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Torjunnaksi ehdotetaan mäntysuopa- tai nokkosvettä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/kirvojen-havittaminen
Kirjastotyöstä on kysytty monesti ennenkin, tässä koottuna tietoa aiheesta.
Hyllytystyö on kirjaston avustavaa työtä, johon on mahdollisuus päästä tietyksi ajaksi työllistetyksi palkkatuella.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottaminen riippuu täysin kustakin kirjastosta.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Lisäksi kirjastot ottavat työkokeilijoita https://toimistot…
Måns Gahrtonin Eva ja Adam-sarjasta on ilmestynyt suomeksi 15 kirjaa. Luetteloon voi tutustua Fennicassa, Suomen kansallisbibliografiassa, os. https://finna.fi . Näppää Hausta ja valitse hakutavakai Tekijä. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi: Gahrton Måns ja paina enteriä. Valitse vielä avautuvan sivun kirjailijaluettelosta Måns Gahrton, niin saat näkyviin kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa.
Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Historia-lehden mukaan kyse on käännöslaina venäjän Belorussija-nimityksestä, jota Venäjällä on käytetty 1600-luvulta lähtien.
Mitä valkoisuudella tarkoitetaan, on epäselvää. On arveltu, että se viittaisi asukkaiden vaaleaan ihoon, tai että alue olisi ollut tuntematon ja sellaisena valkoinen läntti kartalla tai siihen, että valkoinen on idässä lännen symboli. Myös maan omakielinen nimi tarkoittaa Valko-Venäjää.
Ajokortin saamisen terveysvaatimuksista säädetään Ajokorttilaissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
Laissa viitataan ajokorttidirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY), jossa määritellään moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat niin fyysisen kuin henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset.
Direktiivissä sanotaan mm. näin:
"Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:
— vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai
neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia..."
"paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella."
Direktiivi löytyy…
Pertti Pasanen oli reservin ilmatorjunta vänrikki. Loiri oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä ja kotiutui alikersanttina. Simo Salminen palveli 8 kk Santahaminan Jääkäripataljoona 2:ssa ja sai myös tarkka-ampujakoulutuksen. Hän ei ollut upseeri- tai aliupseerikoulutuksessa.
Lähteet:
Aitio, Tommi. Spede: Pertti Pasasen elämä. Helsinki: Tammi,2002.
Nevalainen, Petri. Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri. Helsinki-kirjat, 2010 (Keuruu: Otavan Kirjapaino).
Marjamäki, Tuomas. Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla. Helsinki: WSOY, cop. 2012.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa ”Linnunradan käsikirja liftareille”
kirjasta ns. 5-osainen trilogia, johon sisältyvät seuraavat osat:
1. Linnunradan käsikirja liftareille
2. Maailmanlopun ravintola
3. Elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki
4. Terve ja kiitos kaloista
5. Enimmäkseen harmiton.
Samalla tavalla on jaoteltu Yle Tallennepalvelun kuunnelma cd-äänilevyversiona:
1. Linnunradan käsikirja liftareille, 2 cd-äänilevyä
2. Linnunradan käsikirja liftareille: maailmanlopun ravintola, 4 cd-äänilevyä
3. Linnunradan käsikirja liftareille: elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki, 3 cd-äänilevyä
4. Linnunradan käsikirja liftareille: terve, ja kiitos kaloista, 3 cd-äänilevyä
5. Linnunradan käsikirja liftareille:…
Seurakunnat korostavat, että kirkoissa esitettävää musiikkia valittaessa tulisi muistaa vihkitilaisuuden jumalanpalvelusluonne. Kirkollisissa toimituksissa esitettävän musiikin tulee liittyä toimituksen kokonaisuuteen. Kanta sopivaan musiikkiin on seurakuntakohtainen. Ennen kappaleen valintaa kannattaa ottaa yhteys vihkiseurakunnan kanttoriin, joka vastaa tilaisuuden musiikista. Lisätietoja saa seurakuntien nettisivuilta http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/ http://www.raisionseurakunta.fi/
Varsinais-Suomen kirjastojen yhteisestä Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla ’rakkauslaulut’ lukuisia nuottijulkaisuja, joissa on suosittuja rakkauslauluja eri kielillä. Vaskin osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?…
Armas Järnefeltin säveltämä ja Ilta Koskimiehen sanoittama Kehtolaulu (Berceuce) löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Suuri lastenlaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1986) s. 204-205 ja Suuri toivelaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1987) s. 20-21.
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä…
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus…
Yksinäistalon, kantatilan ja maakirjatalon määritelmät löytyvät sukututkimussanastoista ja sanakirjoista.
Yksi ja sama tila voisi ilmeisesti periaatteessa olla sekä yksinäistalo, kantatila että maakirjatalo, kontekstista riippuen.
Yksinäistalo on tila, joka muodostaa oman kylänsä. Ruotsiksi yksinäistalo on enstaka tai enstaka hemman (hemman utan underlydande torp), ks. Sointula "Sanasto sukututkijoille" ja Andersson: "Ordbok för släktforskare".
Termi kantatila on maanmittaussanastoa ja se liittyy ositukseen. Kantatila on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "tila joka lohkomisessa on jäänyt emätilasta jäljelle, päätila". Nykysuomen sanakirjan mukaan kantatilalla tarkoitetaan toisinaan myös "Viipurin läänin lahjoitusmailla isossajaossa…
Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Savolaisia ovat ainakin Rahikainen, Mielonen ja Sihvonen, pohjalaisia Mäkilä ja Salo. Hämeestä on lähtöisin useampikin kirjan henkilöistä kuten Lehto, Lahtinen, Honkajoki ja Koskela. Lisää tietoa Tuntemattoman sotilaan henkilöistä löytyy Jyrki Nummen kirjassa Jalon kansan parhaat voimat WSOY 1993 sekä Olli Helenin Tunnetko Tuntemattoman Kustannus Oy Aamulehti 2005 ja tietenkin lukemalla kirjan tulevat murteet tutuksi.
