Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio…
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy nuorten jalkapalloilun lopettamismotiiveista seuraava teos: Mirja Kalliopuska, Pauli Miettinen & Hannele Nykänen: "Putoanko pelistä?".
Käsikirjaston artikkelitietokannasta (CD-KATI) löytyy useita viitteitä asiasanoilla "jalkapallo" ja "lopettaminen" sekä "urheilu" ja "lopettaminen", esim. Veijo Kilpeläinen ja Petteri Laine: "Nuorten jalkapalloilijoiden ja uimareiden poisjättäytyminen lajinsa parista" (pro-gradu, J:län yliopisto) ja Jari Moberg: "Urheiluharrastuksen aloittamisen ja lopettamisen syyt sekä urheiluharrastusmotiivien muutokset 10-15-vuotiailla" (pro-gradu, J:län yliopisto). Näitä pro graduja voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai Turun kaupunginkirjastosta kaukolainoina.
Lisäksi…
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :…
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Kirjaston kokoelmista voi hakea lehdistön historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat lehdistö ja historia. Suomen lehdistön historiasta on olemassa Päiviö Tommilan kymmenosainen suurteos Suomen lehdistön historia. Suppeampia teoksia on esim.:
Tommila, Päiviö : Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia, 1998.
Joukkoviestintä Suomessa, 1994
Yleistä lehdistön historiaa löytyy kirjasta
Torvinen, Taimi : Ulkomaisen lehdistön historia, 1982
ja viestinnän historiaa yleensä kirjassa
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin, 2002.
Tiedotusopin peruskurssin etäopiskeluaineistoon http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/j… sisältyy sanomalehdistön historia.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy esim. seuraavat teokset elokuvan äänisuunnittelusta:
- Chion, Michel: Audio-vision : sound on screen (Columbia University Press 1994)
- Holman, Tomlinson: Sound for film and television (Focal Press 1997)
- Keso, Lasse: Kuulokulmia äänilavasteissa : näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa (Taideteollinen korkeakoulu 1998)
- Pasquariello, Nicholas: Sounds of movies : interviews with creators of feature sound tracks (Port Bridge Books 1996)
- Sonnenschein, David: Sound design : the expressive power of music, voice, and sound in cinema (Michael Wiese Productions 2001)
- Sound theory, sound practice (Routledge 1992)
- Soundscape : the School of Sound…
Löysin HelMet-verkkokirjastosta nimekkeen Dolls' houses (1983), jonka asiasanoihin lukeutuu arkkitehtuurikilpailut. Olisikohan tämä kaipaamasi opus? Teoksen on toimittanut edesmennyt brittiarkkitehti Andreas Papadakis. Ikävä kyllä teosta ei enää ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, vaikka nimekkeen tietue löytyy yhä verkkokirjastostamme.
http://www.helmet.fi/record=b1018336~S9*fin
Sen sijaan kirjan voi tilata kaukolainana esimerkiksi Pirkanmaalta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1234524…
Kaukolainalomake Espoon kaupunginkirjaston nettisivuilla:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Muistamasi kirjat ovat varmaankin Laura Voipion kirjoittamia ja Virpi Pekkalan kuvittamia Karoliina-kirjoja. Niitä ilmestyi vuosina 1986-1988 seitsemän:
- Karoliinan sadepäivä
- Karoliinan syntymäpäivä
- Karoliinan joulujuhla
- Karoliina on rohkea
- Karoliina ja karusellihevonen
- Karoliina ja Uni-Leijona
- Karoliina ja kuninkaanpoika
Kuvakirjojen Karoliina on pieni tyttö, jolla on aina mukanaan yksikorvainen pehmokani.
Kirjat löytyvät Urjalan kirjastosta lukuun ottamatta Karoliina ja karusellihevonen -kirjaa, jonka voit lainata muista Piki-kirjastoista:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
Porissa vuokrataan liikuntavälineitä kaupungin vapaa-ajanvirastosta (pori.fi/vapaa-aika/valinevuokraus), mutta sillä listalla en tällä hetkellä suksia nähnyt. Kannattaa kysyä asiaa (puh. 044 701 1421 tai valinevuokraus@pori.fi). Porin kaupungin kierrätyskeskuksesta (Savipajankatu 8) saa myös hankittua erilaisia suksia varsin edullisesti.
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnut
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaan
kirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
Hei!
Suomen tilastokeskuksen julkaisussa "Statistics Finland; Culture and the Media 1991:1; Finnish Mass Media 1999" in tietoa sanomalehtien levikistä 1998:
Helsingin Sanomat 472 666
Aamulehti 132952
Turun sanomat 113 411
Kaleva 83 883
Keskisuomalainen 76 040
Savon sanomat 72 532
Nämä lehdet ilmestyvät 7 päivänä viikossa.
6-päiväisistä suurimmat ovat:
Ilta-Sanomat 219 103
Iltalehti 118 460
Suurin ruotsinkielinen on Hufvudstadsbladet, jonka levikki oli 1998 59 248.
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä…
