Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla…
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti…
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku…
Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien…
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Punakärpässieni (Amanita muscaria) sisältää keskushermostoon vaikuttavaa hermomyrkkyä, iboteenihappoa. Myrkytysoireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus. Sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä, mistä sen nimikin on peräisin, mutta myös hallusinogeeninä shamanistisissa menoissa.
Kärpässieniin kuuluu monia eri lajeja, joista vaarallisin on valkokärpässieni (Amanita virosa). Se sisältää solumyrkky amatoksiinia, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Suomen sieniseura: https://www.funga.fi/teema-aiheet/myrkkysienet/
LuontoPortti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni, http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valkokarpassieni…
Helmet-kirjastosta löytyy paljon materiaalia joista toivon olevan apua kysyttyyn asiaan. Hakusanalla "kaunokirjoitus" löytyvät seuraavat teokset, jotka ovat sangen eri-ikäisiä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaunokirjoitus__Orightresu…
Arvelen että listalta löytyvä kohtalaisen uusi kirja Kirjain kirjaimelta - uutta suomalaista kalligrafiaa voi olla tutustumisen arvoinen, suosittelen sen varaamista itselle noudettavaksi lähikirjastosta. Tässä kirjan tiedot https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062470__Skaunokirjoitus_…
Kirjakaupasta saa harjoituskirjoja, joita ei ole monissa kirjastoissa, esim. tämä Kaunis käsiala -kirja https://www.suomalainen.com/products/kaunis-kasiala
Toivottavasti…
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa…
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Suomen eduskunnan historia säätyvaltiopäivistä nykyaikaan on osoitteessa http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/index.htm . Lisää kansanedustuslaitoksen historiasta löytyy kirjoista, esimerkiksi: Suomen eduskunta : tausta, toiminta, rakennus,(1991)ja Suomen keskushallinnon historia 1809-1996,(1996). Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kehityksestä on teoksessa Sääski, Kaija, Vornanen, Jouni, Asikainen, Jaakko: Yhteiskunta ja hallinto. 2. p., (1998). Kunnallispolitiikan ja kunnallishallinnon kehityksestä kerrotaan muun muassa kirjassa Harisalo, Risto, Rajala, Tuija, Ståhlberg, Krister: Kunnallispolitiikka. (1992). Uudempaa tietoa kunnallispolitiikasta ja kunnallishallinnnosta saa vaikkapa Lasse Oulasvirran ja Christer Brännkärrin Toimiva…
On useita tapoja lukea kirja-arvosteluja: Parnasso-nimistä kirjallisuuslehteä voi käydä selailemassa esim. Pasilassa (lehdet vuodesta 1951, ei lainata), Itäkeskuksessa (lehdet vuodesta 1960, ei lainata), Rikhardinkadulla (kuluva + 16 edellistä vuotta, lehtiä myös lainataan).
Kirjastopalvelu oy: julkaisemaa Kirjallisuusarvosteluja-nimistä julkaisua, johon on koottu saniomalehdissä julkaistuja kirjallisuusarvosteluja vuodesta 1971 vuoteen 2002 voi käydä tutkimassa esim. Itäkeskuksen kirjastossa. Kirjastoissa on lisäksi käytössä Helsingin sanomien sähköinen arkisto, jonka antiin on mahdollista tutustua ainakin suurempien kirjastojen tietopalvelussa. Aikakauslehtien viitetietokanta Aleksi saattaisi myös olla avuksi. Kiinnostavista…
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy selitys poikanne kaikkiin kolmeen nimeen.
Pauli on suomalaistunut muoto alkuaan kreikkalaisesta nimestä Pavlos ’pieni’.
Antero on samaa perua kun Antti. Ne pohjautuvat kreikkalaiseen Andreas-nimeen, joka tarkoittaa 'miehekästä, rohkeaa'.
Ilmari puolestaan on vanha suomalainen nimi, Kalevalastakin tuttu. Se on muodostettu ilma-sanasta. Nimi on ollut käytössä ja Agricolan aikaan. Kalevalan seppä Ilmarinen on "rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen vertauskuva, taivaan kannen ja Sammon takoja".
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää nimistä.
Mistä tulee nimi Pauli?
Mistä tulee nimi Antti?
Mistä tulee nimi Ilmari?
Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Joitain vastauksia kysymykseesi löytyy teoksesta Ihmisen ravitsemus, jonka saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
"Energiaa tarvitaan pääasiassa perusaineenvaihdunnnan ylläpitoon ja fyysisen työn suorittamiseen. Perusaineenvaihdolla (PAV) tarkoitetaan esimerkiksi sisäelinten toimintaa, ruumiinlämmön ylläpitoa ja kudosten rakentamista eli niitä levonaikaisia toimintoja, joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä." s.18
"Keskimääräisenä energiankulutusarvona voidaan käyttää lukua 125 kj (30 kcal)/(ihanne)paino kg/vrk." s.19
Proteiinien sulavuus ilmaistaan biologisella arvolla. Kasvisperäisten proteiinien sulavuus on alhaisempi kuin eläinkunnan tuotteiden.
Kuopion…
