Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla:
"Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen."
Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (…
Valkoisia runoja :
Haarla, Lauri : Saarretun näkyjä WS 1919
Koskenniemi, V.A. : Nuori Anssi WS 1918
Leino : Vapauden vartio, Lävistetty sydän
Hellaakoski : Nimettömiä lauluja
Kianto : Hakkaa päälle
Lehtonen : Agitaattori
Punaisia runoja :
Työväen laulukirja F-kustannus 2007
Kajava, Viljo : Tampereen runot 1966
Muuten aiheesta :
Waltari, Mika kokoelmassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" WS 1979 luvussa Maani ja kansani mm. Puoli vuosisataa, Hyvästit Untamoll, Ilmari Rantamala Vapauden pojat
Aiheesta kirjallisuutta :
Kunnas, Maria-Liisa : Kansalaissodan kirjalliset rintamat WS 1976
Palmgren, Raoul : Joukkosydän 1 WS 1966
Palmgren, Raoul : Joukkosydän II WS 1966
Palmgren, Raoul : Kapinalliset kynät . itsenäisyysajan…
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole…
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, …
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),…
Kylän suurimmasta kypärästä lauletaan Toivo Kärjen säveltämässä ja Juha Vainion sanoittamassa laulussa "Tulta päin". Hj. Nortamon sanoittama "Palokundlaiste veis" tunnetaan myös nimellä "Rauman brankkori-marssi" tai "Rauma' prankkori marss'" (erilaisia kirjoitusasuja on useita).
Lauluja voit etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta. Aihehaussa voit selata, millaisia asiasanoja Yleisradion tietokannassa käytetään. Palo-alkuisten asiasanojen joukossa on esim. palokunta, vapaapalokunta, palomies ja paloauto.
Kirjastoissa yksittäisiä lauluja ei asiasanoiteta aiheen mukaan, mutta kokonaiset julkaisut kyllä. Asiasanalla palokunnat Finnasta löytyy kuitenkin vain soittokuntien äänitteitä, joissa on instrumentaaliesityksiä, esim.…
Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här :
http://wwwedu.oulu.fi/nt/
Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt-
information.
Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor:
http://www.genus.gu.se/kursumea.html
Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här:
-Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från
ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson &
Caroline Liberg (Uppsala, 1991)
-Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90,
(stencil)
-Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och
kön Rapport från ASLA:s…
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että…
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Kirja saattaisi olla Sven Linden teos Povarien salaisuudet : käytöllinen povauskirja / parhaista alkulähteistä koonnut Sven Linde.
[Johanneshov] : [Sinkona-förlaget] , 1983
422 s. : kuv. ; 22 cm. Alkuteos: Sibyllans hemligheter.
Kannen alanimeke: Käytännöllinen povauskirja. - Pain. 999 kpl. ISBN: 91-86148-15-X (sid.)
Kirjaa ei enää ole Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten kansien värin tarkistaminen ei onnistunut! Ainakin Pirkkalan, Lahden, Rovaniemen ja Oulun kirjastosssa on lainakappaleet, joten voit jälleen saada sen kaukolainaksi.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Ruotsiksi teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, samoin muita Sven Linden teoksia.
Alla kirjan tiedot . Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta ja sen voi varata mikäli on HelMet –kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. HelMet –tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa. 1 / toim. Hannu Saha
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, 1983
1 sävelmäkokoelma (47 s.) : kuv. ; 25 cm
SARJA Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, ISSN 0355-9270 ; 10
951-95410-6-3 (nid.)
Mikäli ei asu pääkaupunkiseudulla, kirjasto voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta tai verkko-osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-…
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista…
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
