Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat…
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin…
Kyselit tutkielmaa elektronisten ostolaskujen käsittelystä. Verkkokauppa taitaa olla se päivän sana, jota tutkitaan, aineistoa löytyy runsaasti. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta http://www.libplussa.fi/ voit hakea aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Valitse haun kohteeksi asiasana tai luokka ja hakusanaksi voit laittaa verkkokauppa. Tällä tavoin löydät n. 40 teosta.
Esimerkki alla
Karjalainen, Niko Sähköinen liiketoiminta--haaste strategialle. WSOY, Porvoo, 951-0-24334-5
Helsingin kaupunginkirjastossakin on tutkittu kirjastoaineiston hankintaa Internet-kirjakauppojen kautta
http://www.lib.hel.fi/julkaisut/nettihankinta.htm
Jos toivot löytäväsi aiheesta opinnäytetyön,…
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus…
Helkalan kartano -sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa, kirjat nimeltään järjestyksessä:
Reipas tyttö saa paikan
Hellitä suitsia, Kati
Helkalan villikot
Helkalan kilpakosijat
Häät Helkalassa
Näkemiin Helkala
Kirjailijasta ja kirjoista enemmän Kirjasampo -kirjallisuuden verkkosivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Yksi tapa saada kirjalista haluamastasi aiheesta on mennä jonkin kirjaston aineistotietokantaan
esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html (Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta)
- valitset linkin "Tarkka Haku" ja avautuvasta ikkunasta hakuelementin "Tekijä" nuolen takaa hakuelementin "asiasana" ja kirjoitat riville "keskitysleirit" ja toiselle riville "Teoksen nimi" nuolen
takaa valitset hakuelementin "Luokka" ja kirjoitat riville luokan 84.2- sekä valitset vaihtoehdoista
"ja", "tai" , "ei" EI-vaihtoehdon. Tällöin ohjelma hakee vain keskitysleirejä käsittelevät TIETOKIRJAT.
Jos haluat vain suomenkielisiä tietokirjoja, voita valita lisäksi "Kieli"-hakuelementin kohdalta suomen.
Toinen mahdollisuus on Suomen…
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Väylä
http://www.uta.fi/hyper/top/lai05.htm
http://www.jelppi.net/atk_ja_muu_informaatioteknologia.htm
Laajennusväylä / lisäkorttiväylä
http://poksat.poke.fi/~pelleri/emot.htm
Lisätietoja tietokoneen rakenteesta saat esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com hakusanoilla tietokoneen rakenne
Hyvää kirjallisutta aiheeseen:
Flyktman Reima
Inside PC
Paananen Juha
Tietotekniikan peruskirja 2000
Tässä muutamia vinkkejä: Thomas Brezinan Seitsemän Tassua ja Penny ovat suosittuja koirakirjoja, smaoin Tuula Kallioniemien Salainen koiranpentu, Jorma Kurvisen Susikoira Roi -kirjat sekä Uma Aaltosen Colette, pieni musta koira.
Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Robert Lundbergin teosta Historical lute construction ei löydy Tampereen kaupunginkirjastosta. En kyennyt löytämään sitä myöskään muista suomalaisista yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista.
Luutun rakentamisesta sen sijaan löytyy Tampereeltakin muita teoksia:
Jahnel, Franz: Manual of guitar technology : the history and technology of plucked string instruments (1981)
Taylor, Ronald Zachary: Make and play a lute (1983)
Kumpaakin on kappale Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme (http://kirjasto.tampere.fi:8000/) tai kysymällä suoraan kirjastosta.
Mikäli tarvitset nimenomaan mainitsemasi teoksen, kaukopalvelu voi tilata sen halutessasi myös ulkomailta, jolloin tosin…
Säkeet ovat Lassi Nummen Olavinlinna-runoelmasta "Linna vedessä" (Otava, 1975) ja sen luvusta "Linnakronikasta 1975: Tänään ja huomenna". Runo löytyy myös Lassi Nummen kokoelmateoksesta "Runot 1947-1977" (Otava, 1978).
Satu voisi olla Laura Sointeen Vuorenhaltijan lahja –kirjan satu nimeltä Mustat helmet (ilm. 1953). Siinä esiintyvät Pohjolan isännän poika Hannu ja Etelän isännän tytär Silja, mustat helmet ja köyhä tyttö Mirja. Karjaan kirjastossa kirjaa ei ole, mutta pääkaupunkiseudulla se on Pasilan kirjavaraston kokoelmissa, Arabianrannan, Kauniaisten ja Tikkurilan kirjastoissa.
Voisikohan etsimänne teos olla Eeva-Kaarina Arosen vuonna 2005 ilmestynyt romaani "Maria Renforsin totuus"? Kirja on pääosin vuoteen 1892 sijoittuva historiallinen romaani, jossa esiintyy oikeita, historiallisia henkilöitä. Tapahtumapaikkoina ovat Kajaani ja Vienan Karjala. Kirjaa selaamalla en kuitenkaan valitettavasti löytänyt mainitsemianne henkilöitä. Historiallisista henkilöistä kirjassa esiintyvät mm. tehtailija Henrik Renfors, hänen sisarensa Maria, joka toi perhosidonnan taidon Suomeen, sekä valokuvaaja I. K. Inha.
Kyllä kyseinen levy on varattavissa. Levyillä on jo aiempia varauksia, mutta pääsette varausjonoon. Varauksen voi tehdä esimerkiksi seuraavien linkkien kautta. Varausta tehdessänne tarvitsette kirjastokorttinne sekä siihen tallenetun nelinumeroisen tunnusluvun. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
