Vastauksia kysymyksiisi löydät Lahden kaupungin ja Lahden kaupunginkirjaston sivuilta internetistä. Lahden kaupunginkirjaston strategiasivuilta http://www.lahti.fi/kirjasto/KirjastostratFI.pdf löytyvät kirjaston toiminta-ajatus ja arvot, samoin sivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/arvot.htm
Lahden kaupungin sivuilta http://www.lahti.fi/ Talous -linkin alta löytyy Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2005, jonka osiona Sivistystoimen sivut. Näihin sisältyvät kirjastotoimen painopistealueet, taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 ja tunnusluvut. Painetussa muodossa nämä ovat kirjastossa saatavilla julkaisussa "Lahden kaupunki: talousarvio 2005: Taloussuunnitelma 2005-2007." (Luokassa 36.5105)
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa olevaa musiikkiaineistoa (nuotteja, äänitteitä, kirjoja ym.) voit hakea Aalto-kirjastojen yhteisestä luettelosta osoitteessa: www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot
Vasemman reunan linkeistä ”Haku” tai ”Musiikkihaku” pääset hakulomakkeeseen. Vasemmanpuoleisiin sarakkeisiin voit valita hakuperusteen (nuolen alta löydät vaihtoehdot, esim. tekijä, teoksen nimi, asiasana, luokka). Kirjoita oikeanpuoleisiin sarakkeisiin haluamasi hakusana. Haku käynnistyy painikkeesta ”Hae”.
Musiikinteorian oppimateriaalin haku: valitse hakuperusteeksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi ”musiikinteoria”. Jos haluat suomenkielistä oppimateriaalia, ruksaa lisärajauksista kieleksi ”suomi”. Jos haluat etsiä vain Jyväskylän…
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä…
Kuvauksestasi minulle tulee mieleen ensimmäiseksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja. Ainakin osa tunnusmerkeistä sopii: kirja on alunperin julkaistu vuonna 1931 (toinen painos 1964), sivumäärä on 266, kooltaan se on jonkin verran pienempi kuin A4 ja tekstin lomassa olevat kuvat ovat mustavalkoiset - tosin niiden lisäksi kirjassa on myös 17 värillistä kuvaliitettä, joissa on Gallen-Kallelan maalauksia. Nidotun laitoksen kansien väriä en nyt pysty tarkistamaan, koska meillä täällä kirjastossa on vain sidottu laitos, jonka kannet ovat tyypillisen punaiset (kuten tuon ajan sidotuilla kirjoilla usein).
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ).
Saattaa tietysti kuitenkin…
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-…
Erkki Valkosen kirja Valkosten sukukirja (1985) on ainakin Mikkelin ja Jyväskylän kaupunginkirjastoissa. Toinen sukututkimukseen liittyvä kirja, jonka yhtenä tekijänä Erkki Valkonen on ollut on tämänniminen:
- Skrifft-book för Rautalambi försambling: Uprättäd af M. Aaron H. Hoffren, P&P. härsammans-tädes : Anno 1704-1713 = Rautalammin rippikirjat 1704-1713 / Nils Gustafsson ; Erkki Valkonen (1987) Se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Voit saada kirjat lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta. Täältä löydät tietoa Kotkan kirjaston kau-kopalvelusta:
http://www.kotka.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=2983
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu menee vain aikuisten aineistosta. Sinun lainaamasi kirja oli virheellisesti merkitty aikuisten kirjaksi, ja siitä on siksi kertynyt mmyöhästymismaksua.
Asia on nyt korjattu. Olemme pahoillamme virheestä, ja kiitos kun ilmoitit siitä.
Lippo Luukkonen WSOY:ltä kertoi, että teosta on myyty 1947 lähtien tähän mennessä jo noin 310 000 kpl. Lastenkirjojen suosituimmuudesta ei liene virallisia tilastoja. WSOY:n kanta on että Pikku-Marjan eläinkirja todella on Suomen suosituin lastenkirja kautta aikojen.
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan Suomi voi osallistua Eurovision laulukilpailuun ensi vuonna, vaikka ei tänä vuonna päässyt finaaliin. Kilpailun säännöt julkaistaan aina kilpailua edeltävänä vuonna syksyllä (http://www.eurovision.tv/page/about/rules). Sääntöjä on vuosien varrella muutettu.
Osallistujamaiden lukumäärää on aiemmin rajoitettu esim. menestyksen perusteella. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt loppukilpailuun aiemman huonon menestyksen takia. Vuodesta 2004 lähtien kaikki EBU-maat eli Euroopan yleisradiounionin jäsenmaat ovat voineet osallistua kilpailuun, mutta kilpailun finaalia edeltää karsinta eli semifinaalivaihe. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan finaaliin pääsee korkeintaan 26 EBU-maata. Näiden joukossa…
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Useissa suurissa kirjastoissa on saksan- ja englanninkielisiä kirjoja ja äänikirjoja. Helsingissä on myös erikoiskirjasto, Helsingin saksalainen kirjasto. Tarkempia tietoja löydät Internetistä osoitteesta http://www.deutsche-bibliothek.org/wp/ .
Helsingin kaupunginkirjastossa Rikhardinkadun kirjastolla on suuri englanninkielisten kirjojen kokoelma. Amerikkalaista kirjallisuutta löydät myös American Resorce Centeristä, ks. tarkemmin http://www.usembassy.fi/arc.htm . Hyviä lukuhetkiä!
On useita tapoja lukea kirja-arvosteluja: Parnasso-nimistä kirjallisuuslehteä voi käydä selailemassa esim. Pasilassa (lehdet vuodesta 1951, ei lainata), Itäkeskuksessa (lehdet vuodesta 1960, ei lainata), Rikhardinkadulla (kuluva + 16 edellistä vuotta, lehtiä myös lainataan).
Kirjastopalvelu oy: julkaisemaa Kirjallisuusarvosteluja-nimistä julkaisua, johon on koottu saniomalehdissä julkaistuja kirjallisuusarvosteluja vuodesta 1971 vuoteen 2002 voi käydä tutkimassa esim. Itäkeskuksen kirjastossa. Kirjastoissa on lisäksi käytössä Helsingin sanomien sähköinen arkisto, jonka antiin on mahdollista tutustua ainakin suurempien kirjastojen tietopalvelussa. Aikakauslehtien viitetietokanta Aleksi saattaisi myös olla avuksi. Kiinnostavista…
Leipomo-kahviloiden tunnusluvuista ei löytynyt koottua tietoa. Esim. hakukone Googlella löytyy yksittäisten leipomo-kahviloiden keskiostoksen määrä, mutta ei koko maan tietoja. Leipomoteollisuuden toimialaraportit löytyvät sivulta www.toimialaraportit.fi . Raportin lopussa on hyödyllisiä linkkejä ja osoitteita, joista voi yrittää lisätietoja.
HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää…
