Emme saaneet kysymyksessä tietää minkä maalaisista kolikoista on kyse. Yleissääntönä voi kuitenkin todeta että rahojen arvoa kannattaa selvittää kirjallisuuden ja rahaliikkeiden kautta. Pari kirjavinkkiä:
- Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2012 = Finska mynt och sedlar c. 1400-2012 : luettelo arviohintoineen
- Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
- Standard catalog of world coins. 2013 : 1901-2000
Alempana on linkkejä rahaliikkeiden sivuille, sivuilta löytyy yhteystietoja josta voi kysyä:
http://www.ekman.fi/
http://www.holmasto.com/
Kissa mainitaan usein helppohoitoisemmaksi, koska se voidaan opettaa käyttämään hiekkalaatikkoa tarpeiden tekoon eikä sitä siis tarvitse välttämättä ulkoiluttaa useita kertoja päivässä kuten koiraa. Molemmat tarvitsevat kuitenkin säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa, oikeanlaista ravintoa ja toisinaan eläinlääkärikäyntejä. Tämä pätee toki kaikkiin lemmikkieläimiin.
Perustietoa löytyy esim. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuilta.
Kissoista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/kissa/aiotko_hankkia_kiss…
Koirista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/koira/aiotko_hankkia_koir…
Muista lemmikkieläimistä: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/yleista_lemmikkielaimista…
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Kyselit tutkielmaa elektronisten ostolaskujen käsittelystä. Verkkokauppa taitaa olla se päivän sana, jota tutkitaan, aineistoa löytyy runsaasti. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta http://www.libplussa.fi/ voit hakea aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Valitse haun kohteeksi asiasana tai luokka ja hakusanaksi voit laittaa verkkokauppa. Tällä tavoin löydät n. 40 teosta.
Esimerkki alla
Karjalainen, Niko Sähköinen liiketoiminta--haaste strategialle. WSOY, Porvoo, 951-0-24334-5
Helsingin kaupunginkirjastossakin on tutkittu kirjastoaineiston hankintaa Internet-kirjakauppojen kautta
http://www.lib.hel.fi/julkaisut/nettihankinta.htm
Jos toivot löytäväsi aiheesta opinnäytetyön,…
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista…
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä…
Verkkotietosanakirja Facta tietopalvelu määrittelee kirjaston näin:
"yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja.
Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään (tietopalvelu)."
Määritelmä pitää varmasti paikkansa, mutta antaa kyllä hyvin suppean kuvan kirjastotoiminnasta.
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Kyseessä voisi olla Aira Savisaaren kirja Hemppa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1989). Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/record=b1498065~S11*fin
"Oikean siiderin" käsite vaihtelee maittain. Suomen laki määrittelee siiderin varsin väljästi. Asetuksessa alkoholijuomista ja väkiviinasta (1344/1994) siideri tarkoittaa "[...] hedelmäviiniä, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia."
Mehutiivisteestä valmistettujen siiderien sokeripitoisuus vaihtelee suuresti. Jos lisättyä sokeria ei ole käytetty, tuotteen sokeripitoisuus voi olla erittäin alhainen, jopa alle yhden prosentin. Makeassa siiderissä sokeria voi olla jopa 8 %.
Huomattavasti tiukemmin on määritelty sellaiset siiderityypit, jotka ovat saaneet Euroopan unionin…
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä…
Thomas J. Craughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket käy ilmi, että hunnit olivat lähtöisin Aasiasta.
Kirjan mukaan hunnit olivat keskiaasialainen paimentolaiskansa, jotka ratsastivat vuonna 395 Kaukasuksen (Aasiaa ja Eurooppaa erottava vuoristo) solien läpi ryöstämään Rooman valtakunnan itäisiä osia. Hunnit kulkivat Turkin Kappadokian läpi, valloittivat Armenian kuningaskunnan ja hävittivät suuren osan Syyriasta.
Thomas J. Craughwell: Barbaarien valloitusretket (2009), s.36-65
Diaprojektoria Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta diaskanneri löytyy joistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Diojen skannausmahdollisuus on mm. Malmin, Pasilan ja Maunulan kirjastoissa sekä Myllypuron mediakirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta. Kunkin kirjaston kohdasta Palvelut voit tarkistaa tiedot skannerin varaamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
