Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E.…
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Valkoisia runoja :
Haarla, Lauri : Saarretun näkyjä WS 1919
Koskenniemi, V.A. : Nuori Anssi WS 1918
Leino : Vapauden vartio, Lävistetty sydän
Hellaakoski : Nimettömiä lauluja
Kianto : Hakkaa päälle
Lehtonen : Agitaattori
Punaisia runoja :
Työväen laulukirja F-kustannus 2007
Kajava, Viljo : Tampereen runot 1966
Muuten aiheesta :
Waltari, Mika kokoelmassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" WS 1979 luvussa Maani ja kansani mm. Puoli vuosisataa, Hyvästit Untamoll, Ilmari Rantamala Vapauden pojat
Aiheesta kirjallisuutta :
Kunnas, Maria-Liisa : Kansalaissodan kirjalliset rintamat WS 1976
Palmgren, Raoul : Joukkosydän 1 WS 1966
Palmgren, Raoul : Joukkosydän II WS 1966
Palmgren, Raoul : Kapinalliset kynät . itsenäisyysajan…
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa…
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai…
SYKE-palveluita on tehty vuodesta 1995 lähtien. Kansainvälisesti ainutlaatuista Sykkeessä lienee ennen muuta niiden tuotantoperiaate: keskuskirjastotoimiston yhteydessä toimiva Tiedon talo -projekti vastaa kansallisesti palveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja hallinnoinista, kirjastot taas mahdollisimman pitkälle sisällön tuottamisesta palveluihin. Kaikilla kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on ylläpitotunnukset, joilla päästään yhteisesti ylläpidettäviin palveluihin. Kaikkiin näihin palveluihin on www-ylläpitoliittymät. Hajautetun ylläpidon ydin on tunnustenhallintatietokanta. Syke-palvelut rahoittaa opetusministeriö ja Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/syke/workshop…
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Regina Morrow on esiintynyt ainakin seuraavissa Sweet Valley High -sarjan kirjoissa:
Yhdessä ikuisesti (osa 13)
Hulluna rakkaudesta (osa 18)
Panttivangit (osa 26)
Kuilun reunalla (osa 40)
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,…
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Višegradin silta näyttää olevan vielä olemassa, vaikkakin tosin vaarassa sortua. Tähän on vaikuttanut Višegradin vesivoimalaitos. Tukipilarit ovat joutuneet alttiiksi eroosiolle, kun veden pinta muuttu ylös ja alas. Kiviaines heikkenee ja romahtamisvaara kasvaa.
Siltaa yritetään saada UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Lähde: http://www.bosnia.org.uk/bosrep/report_format.cfm?articleid=1123&report…
Sivulla mainitaan lähteenä lehti The Sarajevo weekly Slobodna Bosna 19 elokuuta 2004.
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Cras, Bengt-Åke: Maaali! Kirja on ensimmäinen osa PK Panttereista kertovassa kirjasarjassa ja se ilmestyi suomeksi 1998. Markus kavereineen saa ainutlaatuisen mahdollisuuden pelata jalkapalloa huippuvalmentaja johdolla ja vielä lehdistön salamavalojen loisteessa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin. Sarjan muut osat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Verkko heilahtaa, Viime minuutilla, Aikalisä, Revanssi, Punainen kortti, Paitsio, Kovaa peliä.
Tarkoituksenmukaisin tiedonlähde metsätaloudellisten tilastotietojen jäljittämiseen on Metsätilastollinen vuosikirja edeltäjineen, joita on julkaistu vuodesta 1887 lähtien.
Metsätilastollinen vuosikirja löytyy PDF-muotoisena verkosta vuodesta 1996: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/index.html
Hakkuutilastot löytyvät luvusta 3, Metsien hoito, taulukosta 3.0, Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.
Avohakkuiden vuosittainen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2001-2010 vaihteluväli on ollut 93 000 hehtaarista (2009) 174 000 hehtaariin (2007).
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
