Internetistä löytyy sivuja, joihin on listattu länsimaisia nimiä kiinalaisessa muodossa. Seuraavassa linkit Jenni-nimen muotoihin:
http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_3063_jenni.html
http://csymbol.com/female/jenni.html
Näiden sivustojen ongelma on kuitenkin se, että ne on tehty englannin ääntämisen mukaisesti eli niiden 'jenni' vastaa suomalaisittain suurinpiirtein muotoa 'zenni'.
Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Runo on itse asiassa Elina Vaaran käsialaa ja nimeltä ”Aamu”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Hopeaviulu” (1928) ja löytyy myös Vaaran kokoelmasta ”Valitut runot” (useita painoksia). Ensimmäinen katkelmasi on runon toisesta säkeistöstä ja toinen taas ensimmäisen säkeistön lopusta.
Kiinantaitoinen kollegani kertoi, että kiinaksi ’selviytyä’ kirjoitetaan 生存 (länsimaisilla kirjaimilla shēng cún). Itse suomen kielen sanaa ei pysty hänen mukaansa kirjoittamaan kiinalaisilla merkeillä.
Jos edellä olevassa vastauksessa kiinalaiset merkit eivät näy, niitä voi katsoa myös osoitteesta http://translate.google.com/?hl=fi&tab=TT#. Merkitä löytyvät kääntämällä englanninkielisen sanan ”survive”. Voi olla, että selaimesta täytyy erikseen valita kohdasta ”Näytä” ja ”Koodaus” valinnaksi kiina.
Vaikea sanoa ilman kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Laitankin oheen linkin joka avaa kuvan hevonhierakasta http://www.pukinparta.net/html/hevonhierakka.htm
Tosin hevonhierakan ei pitäisi kasvaa ihan noin isoksi kasviksi kuin kuvasitte.
Tässä vielä Wikipediassa olevaa kuvausta kasvita http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonhierakka
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa…
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
Tässä joitakin teoksia:
Lapsen sielun maisema / Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi
Hilska (toim.)
Helsinki : Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Vantaan
täydennyskoulutuslaitos, 2003
Nauclér, Kerstin.
Kulttuurit ja kielet kohtaavat : työtavat monikielisessä
päiväkodissa / Kerstin Nauclér, Ritva Welin, Margreth Ögren ;
Helsinki : Sosiaali- ja terveysministeriö, pakolaistoimisto,1996
Hautaniemi, Petri. Pojat! : Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa. Helsinki : Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura, 2004
Stenman, Kristina. Poikien ympärileikkaus : selvitys kansainvälisistä ja kotimaisista käytännöistä. Helsinki : Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004
Myllymäki, Tiina. Pallo haltuun : kansainvälisyyskasvatus…
Regina Morrow on esiintynyt ainakin seuraavissa Sweet Valley High -sarjan kirjoissa:
Yhdessä ikuisesti (osa 13)
Hulluna rakkaudesta (osa 18)
Panttivangit (osa 26)
Kuilun reunalla (osa 40)
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja…
Kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista löytyi seuraavia karavaanareita sivuavia artikkeleita :
Riihelä, Matti : Moititut karavaanarit odottavat keskustelua naapureiden kanssa : meillä on samat jokamiehen oikeudet kuin muillakin, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja.
Etelä-Saimaa. - Lappeenranta. - ISSN 0357-0975. - 6.9.2001, n:o 244, s. 9
Haavisto, Katja : Etelän talvehtijat : Rutusakkia. Matkalehti. 14 (2002) : 4, s. 72-73.
Parhi, Katariina : Irlantilaisten arvoitus. Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. 64 (2008) : 5, s. 17-18.
Hievanen, Jouni : Lohjan karavaanarit. Ajolinja : trucker magazine. (1997) : 10, s. 18-20.
Nikula, Sannaliina : Yhteistä unelmaelämää. Kaks'plus. 2009: 5, s.62-65.
Uusiniitty, Liisa : Minun kesäonnelani.…
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Ilmeisesti suomen kielessä ei ole tuollaisille kirjoille nimitystä. Suomen kielessä puhutaan helppolukuisista kirjoista (lättlästa böcker) ja selkokirjoista (LL-böcker), mutta ne eivät ole ehkä ihan sitä, mitä haet. Helppolukuiset kirjat ovat ehkä lähimpänä, sillä niissäkin saattaa olla suhteellisen lyhyitä lukuja. Myös kieli on yksinkertaista, jotta lukemaan opetteleva saa niistä helpommin selvää.
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa…
Valitettavasti Bergerin kirjaa The developing person through the life span ei ole suomennettu.
Ihmisen elämänkaarta käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Dunderfelt, Tony: Elämänkaaripsykologia
Lievegoed, Bernard: Yksilön elämänkaari
Turunen, Kari E.: Elämänkaari ja kriisit
Vuorinen, Risto: Minän synty ja kehitys
Ihmisen elämänkaari
Tolkki-Nikkonen, Mirja: Kun ei odota ei kärsi, kun ei vaadi ei paljon pety : yksilön
elämänkaaren kriittiset vaiheet.
