Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Satu voisi olla Laura Sointeen Vuorenhaltijan lahja –kirjan satu nimeltä Mustat helmet (ilm. 1953). Siinä esiintyvät Pohjolan isännän poika Hannu ja Etelän isännän tytär Silja, mustat helmet ja köyhä tyttö Mirja. Karjaan kirjastossa kirjaa ei ole, mutta pääkaupunkiseudulla se on Pasilan kirjavaraston kokoelmissa, Arabianrannan, Kauniaisten ja Tikkurilan kirjastoissa.
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns…
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite…
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan…
Voisikohan etsimänne teos olla Eeva-Kaarina Arosen vuonna 2005 ilmestynyt romaani "Maria Renforsin totuus"? Kirja on pääosin vuoteen 1892 sijoittuva historiallinen romaani, jossa esiintyy oikeita, historiallisia henkilöitä. Tapahtumapaikkoina ovat Kajaani ja Vienan Karjala. Kirjaa selaamalla en kuitenkaan valitettavasti löytänyt mainitsemianne henkilöitä. Historiallisista henkilöistä kirjassa esiintyvät mm. tehtailija Henrik Renfors, hänen sisarensa Maria, joka toi perhosidonnan taidon Suomeen, sekä valokuvaaja I. K. Inha.
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kirjan ulkoasua ovat toisaalta kannet, toisaalta kuvien ja tekstin sijoittelu. Ulkoasun suunnittelevat ja toteuttavat graafikko ja/tai taittaja. Graafikon/taittajan työstä kerrotaan Ammattinetissä. Kirjan tuottamista eri näkökulmista käsittelee ”Kustannustoimittajan kirja” (Vastapaino, 2004). Näistä lähteistä ei löytynyt yksinkertaista vastausta kysymykseesi.
Graafikon/taittajan työtä kuvataan näin:
”Kun käsikirjoitus on valmis ja kirjaan mahdollisesti tarvittava kuvitus on hankittu graafikoilta, piirtäjiltä, valokuvaajilta tai kuvatoimistoilta, aineisto siirtyy taittajalle/graafikolle. Hän tekee taiton eli sijoittelee tekstit ja kuvat sivuille sekä suunnittelee toisinaan myös kirjan kannen. … Taittajalta/graafikolta painovalmis aineisto…
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen…
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat…
Voit katsella kasetteja Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Liikunta- ja jumppakasetit löytyvät luokasta 792. Valitse "tarkennettu haku", kohtaan "asiasana tai luokka" laita 792 ja "tarkenna tarvittaessa kohdasta" valitse "näytä vain kasetteja". Haussa ei voi eritellä naisten jumppaa, koska asiasanoitukset puuttuvat osasta äänitteitä. Selaamalla viitteitä voit kuitenkin nimien perusteella nähdä jo paljon.
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
