Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sanakirjojen lisäksi lainattavana myös CD-ROM-levyillä olevia käännösohjelmia. Esimerkiksi Cumberworth, David : Syntax –kielenkääntöohjelmasta on parikin eri versiota. Laita kirjaston aineistohaussa asiasanoiksi kääntäminen ja atk-ohjelmat.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy linkkejä netissä oleviin käännöspalveluihin. Laita hakusanaksi tietokoneavusteinen kääntäminen. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu /arkisto.aspx
Useissa kehityspsykologian teoksissa käsitellään koko ihmisen elämänkaarta, myös minän ja persoonallisuuden kehittymistä eri vuosikymmeninä.
Esimerkiksi seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Dunderfelt, Tony, Elämänkaaripsykologia, WSOY, 1997
Ihmisen elämänkaari, Otava, 1992.
Lieve
Wais, Mathias, Ihmisen elämänkaari - Aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet, Suomen antroposofinen liitto, 2002.
Vuorinen, Risto, Minän synty ja kehitys : ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren, WSOY, 1998.
Berger, Kathleen Stassen, The developing person through the life span, Worth, 2000.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Lisää aiheesta voit etsiä valitsemalla aihehaun ja käyttämällä esimerkiksi…
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco…
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Henry Theelin esittämä kappale, joka alkaa sanoilla: "Kaukana kätköissä metsäisen maan...", sanat Kullervo.
Intensiivisenkään haun jälkeen en löytänyt mistään sanoitusta, mutta CD-levyltä kappale "Kuunvirran sillalla" löytyy kyllä.
Henry Theel: Unohtumattomat 2, Fazer 4509-98327-2
Tuon CD-levyn voi varata Turun pääkirjastosta.
Internetistä löytyi englanninkielinen sivusto, jonka mukaan Hesus on muokattu nimestä Jesus.
http://www.quickbabynames.com/meaning-of-Hesus.html .
Väestörekisterikeskuksen tiedot nimestä Jesus. Miehen nimenä Jesus on alle 118 henkilöllä ja alle 31 naisella.
Nimeä ei löydy Helsingin yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf
Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi
koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan
maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen.
Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/…
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Nevermoorin kolmas osa Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow ilmestyy englanniksi arvion mukaan elokuussa 2020.
Kustannusosakeyhtiö Otavalta voi tiedustella suomennoksen aikataulua palaute.otava@otava.fi
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Korkeakouluissa,kuten muissakin kirjastoissa, on kovin erilaisia tehtäviä ja ammattinimekkeitä ja niiden mukaan määräytyviä vaatimuksia. Ei ole yksiselitteistä vastausta esittämäänne kysymykseen. Tietoa täytyy hakea useammasta paikasta. Tässä muutamia vaihtoehtoja tiedon etsimiseen.
Kirjastolaki http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/kirjastolaki.html ja -asetus määrittelevät lähinnä yleisten kirjastojen nimekkeiden vaatimukset. Kirjastolaki löytyy em. sivulta sekä Finlex-tietokannasta www.finlex.fi hakusanalla kirjastolaki (mm. aakkosellinen hakemisto).
Yliopistolaista sekä ammattikorkeakoululaista (351/2003) samasta tietokannasta voi hakea tietoa ao. laitosten henkilökunnalle asetetuista vaatimuksista.
Esimerkiksi…
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Mikäli tarkoitat uusimpia, suomennettuja WITCH-kirjoja, jotka ovat nimeltään Myrskyn armoilla, Tie tähtiin ja Haudattu salaisuus, niin ne ovat hankinnassa Kajaanin kaupunginkirjastoon. Niiden alustavat ilmestymisajankohdat ovat elokuu 2006 ja lokakuu 2006. Kirjoista voi jättää jo ennakkovarauksen.
Mikäli tarkoitat WITCH-lehden uusinta numeroa (7/2006, nro 54), niin se on saapunut lasten- ja nuortenosastolle ja sitä voi tiedustella sieltä.
Kajaanin kaupunginkirjaston aineisto löytyy kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja sieltä voi tarkistaa haluamansa aineiston tilanteen.
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi…
Valitettavasti kysymääsi Tiibetin kiinan kielen sanakirjaa ei käytettävissä olevilla hakuvälineillä löytynyt. Kiinahan ei ole kielellisesti mitenkään yhtenäinen alue. Virallisen kielen yleiskielen eli mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan yli kahtasataa paikallista kieltä, samoin Tiibetissä tiibetin kielen ohella eri kiinalaisia kieliä.
Lisätietoa : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kieli
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CN
Kiinan yleiskielen sanakirjoja löytyy kyllä pääkaupungin yleisistä kirjastoista useitakin.
http://www.helmet.fi (Valitse sanahaku ja hakusanoiksi kiinan kieli ja sanakirjat)
Hakusanalla konttaaminen ei kirjastojärjestelmistä osumia saada. Hakua pitää hieman laajentaa. Hauilla:
motorinen kehitys vastasyntyneet
motorinen kehitys vauvat
saadaan tuloksia. Helmet-hausta löytyy esim. kirjat:
Lapsen liikkumisen kehitys : ensimmäinen ikävuosi / Salpa, Pirjo Helsinki : Tammi, 2007
Vauva oppii liikkumaan : lapsen ensimmäinen vuosi / Barbara Zukunft-Huber ; suomentanut Taina Juvala, Kirjayhtymä, 1991
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo Helka on myös vapaasti selattavissa osoittessa http://www.helsinki.fi/helka
Terveystieteiden keskuskirjasto Medic tietokanta antaa muutamia artikkeleita:
Motoriset ongelmat ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä : liikunta…
Suomen vapaakappalekirjastot ovat
• Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto
• Turun yliopiston kirjasto
• Jyväskylän yliopiston kirjasto
• Åbo Akademin kirjasto
• Oulun yliopiston kirjasto
• Joensuun yliopiston kirjasto
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että ”Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista sekä CD-ROM-tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja.
Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa.…
