Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tämän lehden fyysisten numeroiden tuottaminen Suomeen näyttää todella tyssänneen kokonaan ja ainoat tilaajat ovat saatujen tietojen mukaan yksityishenkilöitä. Myöskään Helsingin yliopiston kirjasto ei enää saa mikrofilmejä lehdestä.Lehti ilmestyy kuitenkin myös verkkolehtenä nimellä Electronic Telegraph osoitteessa http://www.telegraph.co.uk:80/et?ac=001522755964785&rtmo=wMiKnotb&atmo=… Sieltä voi etsiä artikkeleita myös arkistosta, ainoa löytämäni eilen ilmestynyt Helsinki-aiheinen artikkeli tosin käsitteli taitoluistelua. Jos artikkeli ei ole oikea, ehkä se oikeakin tulee arkistoon lähiaikoina.
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira…
Espanjalaiselta runoilijalta Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokonaista kokoelmaa. Aale Tynnin Tuhat laulujen vuotta –runoantologiassa on joitakin suomennoksia hänen runoistaan, mutta kysymäsi runon säkeistö ei ollut niiden joukossa. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco…
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy Helsingin Sanomia vuodelta 1934, mutta kehottaisin teitä kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, heiltä se löytyy mikrofilmattuna ja siitä voi tilata myös artikkelikopion.
Etsitty kirja lienee A. B. Yehoshuan Myöhäinen avioero.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa Yehoshuan vuonna 1985 suomeksi ilmestynyttä romaania seuraavasti:
"Jehuda Kaminka, isä ja isoisä, tulee Yhdysvalloista Israeliin kevät kantapäissään. Valmistaudutaan pääsiäisen perhejuhlaan juutalaisten Egyptistä paon muistoksi. Mutta Jehuda on tullut ottamaan eroa mielisairaalassa olevasta vaimostaan Naomista, joka on yrittänyt vuosia sitten tappaa miehensä keittiöveitsellä. Jehudan amerikkalainen naisystävä odottaa heidän yhteistä lastaan."
"Tarinan kertovat kukin omalta kannaltaan Jehuda itse, hänen tyttärensä ja tämän aviomies, hänen vanhin poikansa ja tämän miespuolinen rakastaja, hänen nuorin poikansa ja tämän vaimo, hänen tyttärenpoikansa…
Erkki Valkosen kirja Valkosten sukukirja (1985) on ainakin Mikkelin ja Jyväskylän kaupunginkirjastoissa. Toinen sukututkimukseen liittyvä kirja, jonka yhtenä tekijänä Erkki Valkonen on ollut on tämänniminen:
- Skrifft-book för Rautalambi försambling: Uprättäd af M. Aaron H. Hoffren, P&P. härsammans-tädes : Anno 1704-1713 = Rautalammin rippikirjat 1704-1713 / Nils Gustafsson ; Erkki Valkonen (1987) Se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Voit saada kirjat lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta. Täältä löydät tietoa Kotkan kirjaston kau-kopalvelusta:
http://www.kotka.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=2983
Kyselin asiaa kollegoilta, jotka ovat tehneet paljon kirjavinkkausta lapsille ja nuorille. He sanoivat, että mitään virallista luokitusta Harry Potterin sopivuudesta ei ole olemassakaan. Heidän mukaansa lukumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, joten on vaikea ylipäätään sanoa jotakin täsmällistä ikäryhmää kirjojen kohdalla. He myös totesivat, että esimerkiksi elokuvien kohdalla ikäsuositukset ovat helpompia, koska elokuvat voivat helpommin tehdä liian jännittävän vaikutuksen liian nuoreen lapseen kuvavyöryllään. Kirja taas on helpompi jättää kesken, jos se on liian paksu tai tylsä tai jännittävä. Näin kirjojen kohdalla itse kokeileminen on melko turvallista.
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua…
Nevermoorin kolmas osa Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow ilmestyy englanniksi arvion mukaan elokuussa 2020.
Kustannusosakeyhtiö Otavalta voi tiedustella suomennoksen aikataulua palaute.otava@otava.fi
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä.…
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Korkeakouluissa,kuten muissakin kirjastoissa, on kovin erilaisia tehtäviä ja ammattinimekkeitä ja niiden mukaan määräytyviä vaatimuksia. Ei ole yksiselitteistä vastausta esittämäänne kysymykseen. Tietoa täytyy hakea useammasta paikasta. Tässä muutamia vaihtoehtoja tiedon etsimiseen.
Kirjastolaki http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/kirjastolaki.html ja -asetus määrittelevät lähinnä yleisten kirjastojen nimekkeiden vaatimukset. Kirjastolaki löytyy em. sivulta sekä Finlex-tietokannasta www.finlex.fi hakusanalla kirjastolaki (mm. aakkosellinen hakemisto).
Yliopistolaista sekä ammattikorkeakoululaista (351/2003) samasta tietokannasta voi hakea tietoa ao. laitosten henkilökunnalle asetetuista vaatimuksista.
Esimerkiksi…
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sanakirjojen lisäksi lainattavana myös CD-ROM-levyillä olevia käännösohjelmia. Esimerkiksi Cumberworth, David : Syntax –kielenkääntöohjelmasta on parikin eri versiota. Laita kirjaston aineistohaussa asiasanoiksi kääntäminen ja atk-ohjelmat.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy linkkejä netissä oleviin käännöspalveluihin. Laita hakusanaksi tietokoneavusteinen kääntäminen. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu /arkisto.aspx
