Venäjä oli todella osana aseellista konfliktia Persiassa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuoden 1914 loppupuolelta aina Venäjän vallankumoukseen vuoteen 1917 asti. Virallisesti Persia oli puolueeton sodan aikana, mutta käytännössä alueella oli niin Britannian kuin Venäjänkin joukkoja. Brittiläis-venäläinen akseli kahakoi alueella ottomaaneja vastaan etujaan valvoessaan. Alue oli strategisesti kiinnostava luonnonvarojensa sekä keskeisen sijaintinsa takia.
Brittien ja afgaanien välillä ei sodittu 1. maailmansodan aikana - tosin alle vuosi sen päättymisen jälkeen erillisessä konfliktissa, toukokuusta elokuuhun vuonna 1919. Kyseessä oli kolmas afgaanisota, jossa vaikuttivat taustalla Afganistanin itsenäisyyspyrkimykset vastoin Brittiläisen…
Kirjastojen määrää on vaikea sanoa täsmällisesti. Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot) sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista. Lisäksi on yrityskirjastoja. Kansalliskirjasto tarjoaa sekä paikallista kirjastopalvelua että kansallisia kirjastoverkkopalveluja.
Suomessa on 336 kuntaa ja lähes yhtä monta kunnallista kirjastoa. Luku ei sisällä sivukirjastoja, kirjastoautoja eikä sairaalakirjastoja.
Yliopistokirjastoja on n. 20. Kuitenkin esim. Aalto-yliopiston kirjasto koostuu kolmesta eri kirjastosta, samoin esim. Tampereen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjastoon kuuluu sekä Joensuussa…
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä…
Lippo Luukkonen WSOY:ltä kertoi, että teosta on myyty 1947 lähtien tähän mennessä jo noin 310 000 kpl. Lastenkirjojen suosituimmuudesta ei liene virallisia tilastoja. WSOY:n kanta on että Pikku-Marjan eläinkirja todella on Suomen suosituin lastenkirja kautta aikojen.
Sopimuksen juridiikkaa pääsee tarkastelemaan osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valtion säädöstietopankista kohdasta Lainsäädäntö, hakusanalla avioliitto löydät ks. lait.
Internetistä avioehtoon liittyviä palveluja on paljon. Hakusanana kannattaa käyttää: avioehtosopimus. Sopimuspohjan ja neuvontaa saa maksullisena omaan sähköpostiin.
Avioehtosopimuslomaketta löytyy asiakirjamalleja sisältävistä kirjoista joita voi hakea lähimmästä kirjastosta.
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a…
Ivo Andric sai Nobel-palkinnon vuonna 1961. Häneltä on suomennettu teokset Drina-joen silta : Visegradin kronikka, 1960 (Na Drini cuprija), Konsulit: Travnikin kronikka, 1962(Travnicka hronika) ja Neiti, 1961 (Gospodjica).
Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja…
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset…
Laulun nimi on "Inhimillisyyden uhri". Se alkaa: "Valkea vaippa peittää laajan Laatokan". Laulussa kerrotaan pastori Eliaksesta, joka taistelukentällä ampuu haavoittuneen hevosen ja kaatuu ja pääsee "multiin Kiuruveden kirkkomaan".
Veikko Lavi on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun, jonka esittää Jussi Raittinen äänitteellä "Syylliset ja syyttömät" (Discophon, 1987). Laulu sisältyy myös nuottin Lavi, Veikko: "Veikko Lavin lauluja" (Coda, 1988). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Lähde: Viola-tietokanta (https://viola.linneanet/fi)
Osuuskuntien nimien yhteydessä esiintyi joko kirjainlyhenne i.l. tai r.l. - jos jostain on silmiin osunut i.i., se lienee painovirhepaholaisen työtä: Osuusliike Imatra oli kuitenkin Imatra i.l. (ks. Kalervo Peitsalo, Tipasta Imatraksi : osuusliike Imatra i.l. 1902-1952).
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,…
Tekniikan Maailma -lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjastossa:
Kallion musiikkiosaston käsikirjastossa pysyvästi (1980- ) (ei lainata)
Käpylässä pysyvästi (1953- )
Pääkirjastossa Pasilassa pysyvästi (1953- ) (ei lainata)
Puistolassa pysyvästi (1986- )
Rikhardinkadulla kuluva + 17 edellistä vuotta
Lisäksi monissa toimipisteissä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 1-2 aikaisempaa vuosikertaa.
HelMet-aineistohausta löytyvät myös säilytystiedot niistä aikakauslehdistä, joita kirjastoon tulee.
Mikrofilmattujen lehtien tiedot ovat Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3448
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy useita cd-levyjä, joilla on poloneesi-musiikkia. Voit hakea niitä käyttäen aihehakua ja antamalla hakusanaksi poloneesit. Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeesta voit rajata hakua valitsemalla aineisto-valikosta aineistolajiksi cd-levy. Kunkin levyn tarkemman sisällön saat esille klikkaamalla löytyneen viitteen alleviivattua nimeä. Voit soittaa kirjastoon, jossa sopivalta näyttävä levy on paikalla saadaksesi selville yksittäisen kappaleen keston. Itäkeskuksen kirjastossa oli paikalla Helsingin Poliisisoittokunnan levy Vanhoja tansseja, joka sisälsi myös poloneeseja, mutta ne olivat kestoltaan huomattavasti lyhyempiä kuin 10 min.
