Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default…
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Kysymykseen voisi vastata vain "kyllä" on. Valokuvauksella on oma kirjastoluokkansa 75.7+, joka jakaantuu pienempiin ns. alaluokkiin: 75.72 on valokuvauksen tekniikka; 75.79+ on juuri valokuvauksen historiaa ja se jaakantuu vielä maittain, eli Suomen valokuvauksen historia on erikseen luokassa 75.792. Valokuvauksen historioissa on yleensä mukana jonkin verran myös kameroiden historiasta, mutta löydät niitä myös hakusanoilla kamerat + historia.
Suomalaisen valokuvauksen historiasta löydät mm. Jukka Kukkosen teoksesta "Valokuva taide" (1992) sekä hänen toimittamistaan kokoelmista "Varjosta" ja "Valoa".
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja…
Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla:
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152
1 §
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215)
Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla.
2 §
Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.
Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011:
https://www.eduskunta.fi/FI/…
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Maiju Lassilasta, joka tunnetaan myös nimellä Algot Untola, löydät lyhyet, tiivistetyt tiedot lähes kaikista suomen kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Netistä löytyy kattavat Maiju Lassila -sivustot, joilla on myös kattava lähdeluettelo hänestä kirjoitetuista teoksista ja artikkeleista, osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/index.htm
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Thomas Hardylta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Voit tarkistaa saatavuustiedot
osoitteesta: www.helmet.fi
Suomennetut teokset ovat:
Luolan salaisus, Paluu nummelle, Pormestarin tarina, Sininen silmäpari, Tessin tarina, Ylhäisiä naisia.
Sukulaislasten toivelevy on mitä todennäköisimmin Jope Ruonansuun Hauskaa joulua. Valitettavasti en ehtinyt saada levyä käsiini asian tarkistamiseksi, mutta uskoisin että kyseinen kappale on nimeltään Pakollinen joulu.
Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria pääkirjaston käsikirjastossa. Aika on varattava etukäteen ja ensimmäinen varaus on tehtävä henkilökohtaisesti (ei puhelimitse) ja kirjastokortti on oltava mukana. Skannaus on maksutonta.
Pääkirjaston lisäksi aluekirjastoissa on skannausmahdollisuus, tällä hetkellä Varissuon, Nummen, Runosmäen, Ilpoisten, Hirvensalon ja Maarian kirjastoissa. Kotisivullamme on listaus Internet-laitteista, myös skannereista http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/laitteet.htm
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner…
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös…
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden…
