Lizzie McGuire -kirjoja on kahta sarjaa, joista toisen ensimmäinen kirja mainitsemasi Voi ei, äiti! on. Tässä sarjassa on Lizzie McGuire -tv-sarjaan perustuvia kertomuksia.
Toisessa sarjassa Lizzie ratkoo arvoituksia ja mysteereitä. Sen sarjan ensimmäinen kirja on Yksityisetsivä McGuire.
Näiden sarjojen lisäksi on julkaistu vielä eri aiheita käsitteleviä Lizzie-kirjoja, jotka eivät siis ole kertomuksia vaan ns. tietokirjoja. Niistä on suomennettu ainakin Testejä, testejä, testejä!
Jos vaikka katsot teoksen Noonan,Rosland:Rakkaustesti tietoja, huomaat nideluokka-kohdasta sen olevan usein kohdassa NUORET tai NUORET AIKUISET. Lisäksi alhaalla on kohdassa Asiasana mainittu myös "nuortenkirjallisuus". ja "tyttökirjat". Nuorten kirjat ovat usein lastenosaston yhteydessä yleisissä kirjastoissa. Selkeämpi esimerkki on vaikkapa Brunhoff, Jean de: Babar.2. Siinä on osasto-kohdassa aina merkintä "las" joka tarkoittaa lastenosastoa ja lisäksi asiasanoissa on alhaalla "lastenkirjallisuus".
Näin ollen lastenosastolla olevan kirjan löytää joko osasto-merkinnän, nideluokka-merkinnän tai asiasanojen perusteella.
Vastaavasti aikuisten osaston kaunokirjallinen teos Brown, Dan: Da Vinci -koodin osasto on aik, siis aikuistenosasto,…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy mm. tällaisia teoksia ja opinnäytteitä vasenkätisyydestä koulumaailmassa ja opetuksessa:
Nummela, Iina
Peilikuvaoppilaat : musiikinopettajan haasteet vasenkätisten oppilaiden kohdalla (2005)
Heikkinen, Kirsti
Oikea oikein - vasen väärin tapaustutkimus vasenkätisten koulukokemuksista (1993)
Alanen, Anu
Räppäkäpälät kirjoitustunnilla vasenkätisen oppilaan kirjoittamaan opettaminen alkuopetuksessa Keski-Suomen läänin opettajien arvioimana (1995)
Orell-Leed, Sirpa
Vasenkätisyys elämän palapelin palana (2005)
Linda-tietokantaa voit käyttää lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Orell-Leedin kirja on myös luettavissa…
Esimerkiksi teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas löytyy tietoa rahojen arvosta. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta.…
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Hei,
Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa".
Joensuun pormestarit
Gabriel Ehnberg 1860-1870
Alfred Nystén 1870-1901
William Wallenius 1902-1919
Tauno Berner 1919-1922
Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964
Joensuun kaupunginjohtaja
Armo Pyhälä 1930-1951
Tauno Juntunen 1951-1975
Aaro Heikkilä 1975–1995
Juhani Meriläinen 1995–2010
Kari Karjalainen 2010-
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti…
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää…
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton eli IATA:n koodien muodostamiselle ei ole mitään säännönmukaista kaavaa. Niiden pituus on kaksi merkkiä (aiemmin aina kirjaimia, nyttemmin myös numeroita) ja niiden tulee erottua toisten lentöyhtiöiden tunnuksista. Useimmiten lentoyhtiöt ovat tavoitelleet koodia, joka on lähellä sen nimeä. Finnairin tunnus AY on tosiaan perua Aerolta, jonka koko nimi oli Aero Oy.
IATA:n lisäksi on olemassa YK:n alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), joka käyttää lentöyhtiöistä kolmikirjaimisia koodeja. Finnairin ICAO-koodi on FIN.
Lähteet:
Chris Loh: Demistifying airline codes (https://simpleflying.com/airline-codes/)
Finnair: https://company.finnair.com/fi/finnair-yrityksena/historia
Wikipedia: https…
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 892 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952.
Suomessa syntyi vuonna 1952 yhteensä 94 314 lasta. Nykyväestön 70 892 vuonna 1952 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1952 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 85 770.
Lähteet:…
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä tulosteet maksavat 0,40 €, näin myös siis Oodissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Muut_maksut(254…
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
