Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Wikipedia luonnehtii sotamies Viirilää ”ruokottomaksi, hävyttömäksi ja mistään säännöistä piittaamattomaksi
resupekaksi, joka kuitenkin on ilmiömäinen konepistoolimies. Viirilä on irvikuva sotilaasta, mutta erinomainen sellainen ja näin ollen suunnaton päänvaiva esimiehilleen” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas ).
Ilkka Malmbergin Helsingin sanomissa aikoinaan ilmestyneet artikkelit Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista on koottu kirjaksi, Tuntemattomat sotilaat, 2007. Sitä löytyy kirjastoista.
Parhaimman kuvan Viirilästä saat varmaan lukemalla Linnan teoksen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) osaa kertoa nimien merkityksistä ja alkuperistä. Tässä siis tietoa kysymistäsi nimistä:
Nimen ”Minja” alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa olla muunnelma joko nimistä ”Mina” tai hiukan samalta muistuttavista nimistä ”Ninja”, ”Pinja” ja ”Tinja”. ”Mina” on lyhennelmä nimestä ”Vilhelmina” tai muista ”-mina”-loppuisista nimistä. ”Vilhelmina” on johdettu muoto vanhasta saksalaisesta miehennimestä ”Vilhelm”, jonka merkitys on ’lujatahtoinen kypäränkantaja’. ”Ninja” on muunnelma portugalilaisesta nimestä ”Nina”; sillä ei liene mitään tekemistä japanilaisten salamurhaajaninjojen kanssa. ”Pinja” on peräisin männynsukuisesta pinjapuusta. Se ja ”Tinja” saattavat olla myös vain muunnelmia…
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai…
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys-…
Lääketieteellisen latinan sanasto löytyy ainakin Lääkäriseura Duodecimin sivuilta osoitteesta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ltt .
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Huutajan nimi ei käy ilmi kohtauksesta:
"Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:
- Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...
- Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus.
Koskela huusi niin kovaa kuin jaksoi --"
Jaani on yksi lukuisista Johanneksen lyhennelmistä.
Nimi on voinut hyvinkin muodostua nimistä Jaan tai Jan. Virossa tunnetaan Johanneksesta tuo edellinen muoto Jaan. Suomen ruotsalaisessa almanakassa on puolestaan nimi Jan, joka periytyi meille keskiajalla Ruotsinmaalta. Tuolloin se tosin vielä oli pidemmässä, varhaisemmassa muodossaan Jahan. Suomalainen vastine nimelle on Jani.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto alkujaan hepreankielisestä nimestä Jochanan, joka merkitsee ’Jumala on armollinen’, ’Jumalan armo’, armonlapsi tai ’Jumalan lahja’.
Pentti Lempiäinen mainitsee Suuressa etunimikirjassaan, että Jaaniksi on joissakin kielissä epämuodollisesti kutsuttu Adriania, Fabiania tai Kristiania.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri…
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Valitettavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin kirjastoihin HelMet-kirjastojen kirjoja ei voi palauttaa tai ainakin niistä joutuu maksamaan kalliin kuljetusmaksun, mikäli kirjasto edes sellaista palvelua tarjoaa.
Lomalta kirjat voi palauttaa HelMet-kirjastoihin lähettämällä ne postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti silloin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston postiosoite löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Jos eräpäivä uhkaa mennä umpeen loman aikana, lainoja voi uusia, jos niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu vielä…
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
"Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan:
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta…
Tässä muutama lehti ja kirja, joista löydätte koiralle
vaatetusta :
KIRJA
DEVEREAUX, Eve
elli hauvaasi : käytännön paapomisohjelma lemmikille, jota rakastetaan
Hämeenlinna : Karisto, 1998
Nokian kirjaston kokoelmissa on lisäksi kirja
Dog treats : pamper your pooch to prove you care
Koiran ulkoiluviitta löytyy lehdestä
MODA 1998: 3
haalari ja manttelilehdestä
SUURI KÄSITYÖLEHTI 1999: 9
villapuseron ohje lehdestä
SUURI KÄSITYÖLEHTI 2002: 2
Verkosta löytyy runsaasti ohjeita erilaisille koiraroduille tarkoitetuista vaatteista
tässä muutamia esimerkkejä jotka löytyivät hakusanoilla
dog clothing, pet clothing,
ehow.com – how to create a puppy costume
http://www.ehow.com/how_5640_create-puppy-costume.html
http://sewing.about.com/gi/dynamic/…
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa etunimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat "etunimet nora".
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992) Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (…
Alla kirjailijoiden teokset ja ilmestymisvuodet sekä mahdollinen linkki, jossa enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan:
Elsa Anttila -salanimellä (oik. Jorma Kurvinen):
Minäkö pappilan hätävara, 1980 - Pankkineiti ja paremmat ihmiset, 1981 - Anopinkesyttäjät, 1982 - Opettajako muka herrasväkeä, 1982 - Meikätyttö ei niiaa, 1983 - Olenko muka vaaraton nainen, 1984 - Hoituri ei haukottele, 1985 - Mitäs maineesta neiti emäntä, 1986 - Huijarin tuntee jo tuoksusta, 1987 - Muovirahamiehiä ja perijättäriä, 1988 - Karjalanneito kimpaantuu, 1989 - Karjalanneito kapinoi, 1990 - Täällä Rodos, 1991 - Loma Espanjassa, 1992 - Kai miehestä eroon pääsee, 1993 - Kanaria kutsuu, 1994 - Suvituulia Euroopasta, 1995 - Kolmas kassa vasemmalta, 1996 -…
Saana on käsivarren Lapissa sijaitsevan tunturin nimi. 1890-luvulla yleistyneen Lapin harrastuksen myötä nimeä alettiin käyttää myös tytönnimenä. Nimen viimeaikainen suosio selittynee samanmuotoisten (Jaana, Sanna) ja samaa aihepiiriä olevien (Inari, Salla) nimien suosiolla.
Saana kirjoitetaan japaniksi kolmella katakana-merkillä サーナ
Ensimmäinen merkki on 'sa', toinen pitkää vokaalia ilmaiseva viiva ja kolmas merkki on 'na'.
Voit tutustua lähemmin katakana-merkkeihin ja niiden kirjoitustapoihin osoitteissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://en.wikipedia.org/wiki/%E3%82%B5
http://en.wikipedia.org/wiki/%E3%83%8A
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Suuri etunimikirja" (WSOY, 2001)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa…
