Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä…
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin…
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Hei!
Tarkoittanet siis pianolle sovitettuja kappaleita kyseisistä baleteista? Kaupunginkirjastosta löytyy yksi nuotti, jossa on otteita pianolle molemmista baleteista (Zolushkahan on Tuhkimo eli Cinderella..): Prokofjev - his greatest piano solos. Se sisältää Romeosta ja Juliasta kappaleet Balcony scene, Dance of the girls with the lilies, Frair Lawrence, The Montagues and the Capulets ja Young Juliet. Tuhkimosta löytyvät kappaleet The fairy godmother, gavote, Medley of waltzes ja After the ball (waltz). Kyseinen nuotti kuuluu Viikin kirjaston nuottikokoelmaan. Lisäksi Tuhkimosta löytyy nuotti: Prokofjev: Kappaleet, piano op97, Tuhkimo. (Sisältää kymmenen pianokappaletta baletista Tuhkimo.) Nuotti löytyy pääkirjaston kokoelmasta.
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille…
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi…
Aleksi -lehtitietokannan mukaan Käytännön Maamies on julkaissut Kyntöoppaan vuonna 1988, numerossa 8, sivuilla 35-46 ja uudelleen vuonna 1998, numeron 9 liitteenä.
Harry Potterista on kirjoitettu useita kirjoja. Porvoon kaupunginkirjastosta löytyvät suomeksi
Blake, A. Harry Potterin ilmestys ja Beahm, G. Harry Potter -kumppani sekä ruotsiksi Törnqvist, E. Den lilla trollkarlen
Näiden lisäksi muista kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Colbert, D. Harry Potters magiska värld (Tampere)
Macdonald, Guy. 1001 frågor om Harry Potters magiska värld (Sipoo)
Nel, P. J. K. Rowlings Harry Potter novels (Vaasa)
Waters, G. Ultimate unofficial quide to the mysteries books 1-4 (Oulu)
Anatol, G. Reading Harry Potter : critical essays (Lappeenranta)
Tietokirjailija Jukka "Yucca" Korpela on kirjoittanut perusteellisen selvityksen omaan käyttöön kopioinnista. Se löytyy täältä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html
Tekijänoikeuslaki ja paljon vastauksia tekijänoikeusasioihin löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/index.html
Tässä muutama suomenkielinen Skotlannin historiasta kertova kirja. Jos kirjoja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kirjaston kaukopalvelun kautta.
Fisher, Andrew: Matkaopas historiaan : Kuopio : Puijo, 1998, Kansakuntien vaiheet : maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin. 3: Länsi-Eurooppa /suom.toim. Eino E. Suolahti
Lindström Gunnar: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Bitannian kuningaskunnaksi : Helsinki: Kansanvalistusseura, 1902. Kaunokirjallisuudessa käsitellään Skotlannin historiaa esim.kirjoissa Ikola, Kaisa: Skotlanti-trilogia, Ylämaa-sarja. Englanninkielisiä lähteitä löydät katsomalla Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Espoolaisen kollegamme avulla on löydetty seuraavat kotimaiset vampyyrikirjat:
- Vartijat / Hanna Laitinen
- Vampyyreja ja valkosipulia : satu ekokatastrofista Naurumetsässä / Heikki Rissanen & Markus Ahonen
- Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia / Ritva Toivola
- Vampyyrivaarin tarinoita / Mauri Kunnas
- Suomu ja Hämärän renki / Sari Peltoniemi
- Vampyyri, eli, Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa / Jarkko Laine
- Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit / kuvat ja teksti: P. A. Manninen
Lisäksi on olemassa vuodelta 1993 Vampyyrikirjaluettelo, jonka on koonnut Heta Rytilä. Tätä ei valitettavasti löytynyt kirjastostamme, mutta kaukolainaksi sen saisi esim. Varastokirjastosta.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Papercut on itsepalvelutulostusohjelma, jolla voit tulostaa omatoimisesti.
Mobiilitulostuksessa voit tulostaa pdf-muotoisia tiedostoja omalta laitteeltasi, läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi. Lähetä tämän jälkeen tulostettavat tiedostosi osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Alla olevassa linkissä on ohje itsepalvelutulostuksen käyttöön, mutta ohjeet löytyvät myös itsepalvelutulostuskoneelta.
Itsepalvelutulostuksessa voit tulostaa ilmaiseksi viisi tulostetta kolmen kuukauden aikana. Sen yli menevät tulosteet maksavat 40 snt / sivu.
Kirjasto…
Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosasto tutkii eri tavoin ravinnon ja kansantautien välisiä yhteyksiä.
http://www.ktl.fi/ravitsemus/ Kansanterveyslaitoksen tutkija Marja-Leena Ovaskainen on erikoistunut tähän aihepiiriin. Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosaston yhteystiedot ovat
Mannerheimintie 166 Puhelin (09) 4744 8590 Telefaksi (09) 4744 8591Sähköposti ravo@ktl.fi
Henkilökohtaiset viestit: etunimi.sukunimi@ktl.fi
Tässä julkaisuja, jotka löytyvät Yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmästä Lindasta. Voit pyytää valitsemiasi teoksia kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Vaittinen, Matti: Sairaus ja terveys historian näkökulmasta :tutkielma kansanterveyden, sairauden ja terveyden käsitteiden sekä kansanterveyspolitiikan…
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
