Rikhardinkadun kirjastoon saa mennä koiran kanssa. Helmetin palveluhakemistosta saa listattua kirjastot, joissa koirat ovat sallittuja, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Koiran tuominen edellyttää toki sitä, että koira käyttäytyy kunnolla ja omistaja pitää siitä huolen.
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat…
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper.…
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Improvisaatiosta on olemassa esimerkiksi:
- Koponen, Pia: Improkirja, 2004
- Routarinne, Ismo: Improvisoi, 2004
- Johnstone, Keith: Impro : improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen, 1996
Käsikirjoittamista käsittelevät mm. seuraavat:
- Leino, Tomi: Sanoista eläviä kuvia, käsikirjoittajan opas, 2003
- Käsikirjoittaminen, toim. Elina Hirvonen, 2003
Fennica - Suomen kansallisbiografia- on kaikkien käytössä oleva tietokanta https://finna.fi . Fennicasta asiasanalla improvisointi löytyi 25 viitettä.
Myös teoksista, joissa käsitellään elokuvan käsikirjoittamista voisi saada vinkkejä:
- Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut, 2002
Netissä:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/artikkelit/aal…
- Elina Halttunen: Lupaus…
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista…
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan…
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät…
En suosittelisi, koska puuvilla imee hyvin kosteutta ja saattaa sitten vaikkapa alkaa homehtua helposti. Yleensä suihkuverhot tehdään muovista tai vaikkapa jostakin jostakin muovitetusta kankaasta. Toisaalta kannattaa olla myös varovainen ja välttää PVC-muovia. Ks. tarkemmin:
http://www.vihrealanka.fi/node/1940
Esim. EVA-muovi voisi olla parempi vaihtoehto tai esim. polyestersatiini.
Muita ohjeita ks.
http://www.kylpyhuone.com/Suihkuverhot.htm
http://www.habilux.fi/index.html?n=14893
http://vaatetus.com/html/kuitu/luonnon/co.htm
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
”Keelesild: viron kielen oppikirja” (Otava, 1999) on viron alkeisoppikirja, joka tuntui ainakin itse viroa opiskellessani varsin hyvältä. Muita kohtuullisen tuoreita viron kielen oppikirjoja ovat ”Kohtume Eestis!: eestin kielen alkeisoppikirja” (Finn Lectura, 2003) ja ”Saame tuttavaks!: viron kielen alkeet” (TEA, 2009).
Edellä mainittujen saatavuustiedot HelMet-kirjastossa:
http://www.helmet.fi/record=b1046648~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1641071~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1939086~S9*fin
Japanissa ei ole tällä hetkellä käytössä kesäaikaa. Se oli käytössä toisen maailmansodan jälkeen muutamia vuosia liittoutuneiden miehityksen aikana vuosina 1948-1951. Lisää tietoa näiden linkkien kautta:
http://www.infoplease.com/spot/daylight1.html
http://www.economist.com/node/17363637
Japanin valaistusolosuhteet vaihtelevat paljonkin, koska se on varsin kaukana päiväntasaajasta. Siellä on neljä vaihtelevaa vuodenaikaa. Lisää tietoa vaikkapa näiden linkkien kautta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/aurinkoisimmat-alueet-paivantasaajalla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistusvy%C3%B6hyke
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Runo sisältyy kokoelmaan Laulu laululta pois (ilm. v. 1966, tunniste 1022128X). Se löytyy myös kokoelmasta Tähänastiset runot (Otava 1984, ISBN 951-1-04674-8), s. 189.
Luulisin, että kyseessä on nuortenkirja nimeltä Susimetsän salat, joka on kirjan takakannen mukaan "henkeäsalpaavan jännittävä aikaseikkailu". Tapahtumat liikkuvat 1300-luvulla. Kirja on saatavilla useista kirjastoista.
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
