Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa…
Pentti Lempiäinen kertoo kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että satukokoelman Tuhat ja yksi yötä yksi henkilöhahmo oli nimeltään Yasmin. Jasmin-nimi yleistyi 1800-luvun lopulta alkaen. Englannissa nimen suosiota lisäsi 1920-luvulla näytelmä Hassan, jonka sankaritar oli Jasmine. Jasmiini on myös öljypuukasvi, jonka joistakin lajeista tehdään hajuvettä tai teetä.
Jasmiinia pidetään kauneuden, viehkeyden ja rakkauden symbolina. Valkoinen jasmiini kuvaa ystävällistä ja rakastettavaa luonnetta. Kristinuskossa jasmiini tarkoittaa taivaan autuutta. Se on myös yksi Neitsyt Marialle omistetuista kukista.
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Kysyjä ei tarkoita viestintäsalaisuutta, koska oletuksena on, että viestin saaja on jo itse viestin avannut. Viestintäsalaisuus ei estä kirjeen julkaisemista, mutta sitä rajoittavat rikoslain 24. luvun Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta kohdat, esimerkiksi pykälä 8: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ja pykälä 9: Kunnianloukkaus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 )
Jos kirje ylittää teoskynnyksen, sitä suojaa tekijänoikeuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 ). Tekijänoikeuden suoja loppuu, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuslaki ei määrittele tarkemmin suojan kohteeksi pääsevän teoksen käsitettä tai ominaisuuksia.
Jukka Korpelan sivustossa on asiaa…
Marita on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta, pikku Maria, mutta Marita on käytössä myös Italiassa. Myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa Marita yhdistetään Mariaan. Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla Maritaa ja Marittaa pidetään Margaretan kutsumanimenä. Suomen almanakassa Maritan nimipäivää vietetään Marian kuolinpäivänä 15.8. Nimi on ollut erityisen suosittu 1940-1970 -luvuilla, mutta jo 1800-luvulla sitä on käytetty. Lokakuun lopussa 2006 Marita -nimisiä naisia oli Suomessa 28324.
Etunimistä löytyy tietoa monista lähdeteoksista. Tässä on käytetty seuraavia lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999;Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Vilkuna, Kustaa;toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet, 2005. Väestökeskuksen www-sivulta…
Tästä sivusta ja vastauksesta ehkä on apua:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1288
http://yh2-puutarhamaailma.ch5finland.com/index2.cfm?template=faq_topic…
Sembramänty on hyvin kestävä, tuuhea havupuu, joka menestyy lähes koko maassa Lappia myöten. Istutuspaikan tulisi olla aurinkoinen ja maaperän läpäisevää hiekansekaista maata. Sembramänty vaatii reilusti tilaa ympärilleen, vähäinenkin varjostus saa sen neulaset helposti ruskettumaan. Istutusvälin muihin havuihin tulisi olla 4-5 m. Vuosikasvu on 10-20 cm. Mitään erityisiä tuholaisongelmia sembramännyllä ei ole, kunhan muistaa istuttaa sen valoisaan paikkaan.
Taidemaalaria ja öljyvärimaalausta etsittäessä olisi hyvä tietää, milloin maalaus on tehty. Kun etsitään taiteilijaa nimellä, voi käyttää apuna eri taiteilijahakemistoja (kirjat, internet). Valitettavasti P. Granlund -nimistä taiteilijaa ei löytynyt, ei myöskään P. Grönlundia. Kenties taiteilija on yksityishenkilö, joka ei ole saavuttanut kuuluisuutta kauniista taideteoksista huolimatta. Tai kyseessä saattaa olla taiteilijanimi.
Käytetyt lähteet olivat:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
http://suomentaiteilijat.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneist%C3%A…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
SUOMEN kuvataiteilijat : Suomen taiteilijaseuran julkaisema…
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata…
Kysymykseen kiinalaisista aakkosista on vastattu usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso vastausten arkistosta hakusanoilla kiinan kieli ja kirjoitusjärjestelmät.
Liitän sinulle tähän yhden vastauksen maaliskuulta.
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa ennenkin 20.1.2009. (valitettavasti en löytänyt linkkiä, joten lisään vastauksen tähän loppuun)
Tilanne on yhä sama eli mitään laki mainintaa ei ole, mutta esim. monissa asennusohjeissa painotetaan, että trampoliinin ympärille tulee jättää tarpeeksi tilaa ja "vahinkovaraa" jo turvallisuudenkin takia.
Järjestyslaissa sanotaan lisäksi näin:
2 luku
Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen
3 §
Yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen
Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty:
1) metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla;
2) toistuvilla uhkaavilla eleillä, hyökkäävillä…
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)".
Vuosi 1956 oli Suomessa alkanut maataloustuottajien luovutuslakolla, kun uudesta maatalouslainsäädännöstä ei päästy sopuun.
Vuoden keskeinen tapahtuma Suomessa oli presidentin vaali, jonka kolmannella kierroksella pääministeri Kekkonen voitti puhemies Fagerholmin niukimmalla mahdollisella tuloksella 151-149.
Helmikuussa Helsingin Messuhallissa valittiin Miss Suomeksi 18-vuotias salolainen liikeapulainen Sirpa Koivu.
Samana päivänä (1.3.1956) kun Kekkonen astui presidentin virkaansa alkoi kolme viikkoa kestänyt yleislakko.
Keväällä 1956 Neuvostoliiton uusi johtaja Nikita Hrustsev piti puolueensa 20. puoluekokouksessa sensaatiomaisen paljastuspuheen Stalinin kauden rikoksista. Varsin pian julkisuuteenkin vuotanut puhe johti monien aikanaan "…
Kyseessä lienee Elina Karjalaisen Uppo-Nallen runo, joka kuuluu näin:Mitä voisi lahjoittaa sille,joka omistaa jo kissankellon, vanamon, säteet kevätauringon, jolla on talvi ja syys– kävisikö ystävyys?
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista…
Voit tarkistaa kirjastokorttisi numeron, kun esität missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos arvelet, että kortti on lopullisesti kadonnut, kannattaa saman tien pyytää uusi kirjastokortti, jolloin kortin numero vaihtuu. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Howard Blaken säveltämän Walking in the air -kappaleen sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavista teoksista:
Suuri toivelaulukirja 17 (sanat, kosketinsoitin, sointumerkit), 2003, luokka 78.312
Bumber book for easy lead guitar solos (sanat, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit), 1988, luokka 78.89
Blake, Howard: Walking in the air : theme from "The Snowman" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), 1983,luokka 78.355
Teosten saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteistä voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai tiedustelemalla suoraan kirjastosta.
Kappaleen sanat löytyvät myös internetistä, esim. osoitteesta http://www.aquamarine.nu/lyrics/af/snowman82.html
Vihreitä ei ole aivan helppoa sijoittaa perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kun puolueen aktiiveilta sen alkuaikoina tiedusteltiin vihreiden suhteesta poliittisiin aatteisiin, juuri kukaan ei halunnut sijoittaa vihreitä sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan; muutama sijoitti vihreät keskustaan.
Aiheesta paljon kirjoittanut puolueen entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on määritellyt vihreät porvarilliseksi vasemmistopuolueeksi. Porvarillisella Soininvaara tarkoittaa sitä, ettei puolue nojaa toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeeseen, ei käytä itsetarkoituksellisesti vasemmistolaisittain leimautunutta terminologiaa sekä tavoittelee kannattajakuntaansa myös koulutettua keskiluokkaa. Soininvaaran mukaan hyvä esimerkki…
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan…
