Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary…
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin…
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:
Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.
Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.
Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä…
Risto Ahdin mittavasta runotuotannosta löytyy parikin erilaista Omakuva-nimistä runoa. Látó-lehdessä vuonna 2005 julkaistu Önarckép, joka sisältää säkeen väärään puuhun nojaavista tikkaista, on alunperin kokoelmasta Kukko tunkiolla (WSOY, 2002):
"Hän havahtui ja sanoi: 'Tikkaat hyvä, mutta nojaavat väärään puuhun.
Luuranko hyvä, mutta mitä tehdään tällä kaikella pilaantuneella lihalla.'"
Mikkelin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Lainaus edellyttää rekisteröitymistä kirjaston asiakkaaksi. Uuden asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella, ajokortilla tai passilla. Kirjastokortin saa täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä.
http://kirjasto.mikkeli.fi/etusivu
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/kirjastokortti
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/k%C3%A4ytt%C3%B6s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
https://www.lumme-kirjastot.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
