Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Etunimen antamista koskevat määräykset löytyvät Nimilain pykälästä 32 (lakiteksti http://www.finlex.fi/fi/ > lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö >kohtaan pikahaku 'nimilaki'). Sen mukaan hyväksyttävän etunimen ei tarvitse sisältyä mihinkään valmiiseen kalenteriin, mutta toisaalta nimen on täytettävä erinäisiä ehtoja (pykälä 32b). Nimen sopivuudesta päättää lähinnä maistraatti (http://www.maistraatti.fi/), joka voi pyytää epäselvissä tapauksissa lausuntoa oikeusministeriön nimilautakunnalta (http://www.om.fi/1018.htm). Tietoja annetuista etunimistä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivulta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Se että joku nimi on aikaisemmin hyväksytty ei vielä merkitse, että se olisi vapaasti…
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen…
Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Darren Shanin "Kuoleman koetukset" on "Darren Shanin tarina"-sarjan viides osa. "Vampyyriprinssi" on puolestaan saman sarjan kuudes osa. Se selviää esim. HelMet-tietokannan tietueesta kohdasta Sarja.
http://www.helmet.fi/search~S1*fin?/Xkuoleman+koetukset&searchscope=1&m…
Kysymyksestä ei käy oikein ilmi, onko kyse siitä, että haluaisit saada asiakastietosi pois Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen ylläpitämästä HelMet-palvelusta vai nimesi pois jonkin HelMet-tietokannan kirjan tiedoista.
Asiakastiedot voit saada pois HelMet-kirjastojen järjestelmästä, kun menet mihin tahansa edellä mainittujen kirjastojen palvelupisteeseen ja pyydät poistamaan itsesi rekisteristä. Tarvitset mukaan kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Poistaminen myös edellyttää, ettei sinulla ole maksuja, lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kortillasi. Asiakasrekisteriseloste löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k, kun klikkaat linkkiä ”Asiakasrekisteriseloste”
Sen sijaan HelMet-…
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla.…
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä…
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin.…
Mikkelin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Lainaus edellyttää rekisteröitymistä kirjaston asiakkaaksi. Uuden asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella, ajokortilla tai passilla. Kirjastokortin saa täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä.
http://kirjasto.mikkeli.fi/etusivu
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/kirjastokortti
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/k%C3%A4ytt%C3%B6s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
https://www.lumme-kirjastot.fi/
Osoitit kysymyksen Helsingille, joten sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa. Osoite on
http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin kunnaksi Helsinki, sitten Tarkennettu haku. Kohtaan "asiasana tai luokka on" kirjoita harmonikka ja kohtaan "ja tarkenna tarvittaessa" valitse asiasanaksi soitonoppaat. Saamistasi viitteistä pystyt katsomaan myös saatavuustiedot.
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on ottanut kantaa oppilaitoksissa tapahtuvaan seurusteluun marraskuussa 2020. Kun osapuolet ovat täysi-ikäisiä, juridisia esteitä seurustelulle ei ole. Sen sijaan suhde on eettisesti pulmallinen, koska opettaja-oppilassuhde on myös valtasuhde. Tilanne voi synnyttää myös yhdenvertaisuusongelmia sekä opettajan ammattietiikkaan liittyviä ongelmia.
Kannanoton voi kokonaisuudessaan lukea Opetusalan eettisen neuvottelukunnan sivulta https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opetusalan-eettinen-neuvottelukunta/#neuvottelukunnan-kannanotot
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
