Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-…
Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät…
"Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Tässä ensin joitain kirjoja, joissa käsitellään animaatioita yleisest. Osa niistä on suomenkielisiä, mutta valitettavasti laajemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Laitan niitä tähän joka tapauksessa tiedoksi, jos niistäkin olisi jotain hyötyäi:
Keränen, Vesa : Multimedia : multimedian peruskirja (2000)
Street, Rita : Computer animation : a whole new world : groundbreaking work from today's top animation studios (98)
Linjama, Tero : Kuvankäsittely : kuvankäsittelyn peruskirja (98)
Animation (98)
Beck, Jerry: Warner Bros. Animation art : the characters, the creators, the limited works (98)
-Lord, Peter : Cracking animation (98)
Wells, Paul : Understanding animation (98)
Laybourne, Kit : The Animation Book : complete guide to animated…
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu…
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastulostustilin pin-koodin voi vaihtaa, tai paremminkin luoda uudelleen, kirjautumalla asiakastulostustililleen asiakastulostus.hel.fi ja valitsemalla sieltä Generate PIN. Tarkempaa ohjetta verkosta ei valitettavasti ole vielä saatavilla.
Tulostaminen Helsingin kaupunginkirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_Helsingin_kirjastojen_asiak(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_omalta_laitteeltaHelsingin_(25…
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Real Playerin ja Windows media playerin www-sivuja selaamalla suoraa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Kyseisten palvelujen tuottajat ovat tietenkin asiantuntijoita vastaamaan, Real Player tarjoaa keskustelufoorumin http://realforum.real.com/ Palvelu on maksuton, mutta vaatii kirjautumisen.
Asiaan erikoistuneen maallikon oletus oli, että musiikkitiedostot sijaitsevat hajautetusti eri palvelimilla ympäri maailmaa. Musiikkitiedostot ovat tunnistettavissa tietyn numerosarjan tai koodin avulla ja kun pyyntö tietystä kappaleesta välittyy esim. Real Playeristä, ohjelmisto käy läpi useita palvelimia ja tietokantoja. Aikaisemmat versiot Real Playeristä hakivat musiikkitiedostot mm. osoitteesta http://www.tunes.com
Internetin turvatekniikka…
Ystävyyttä käsitteleviä kirjoja löytyy paljon, tässä muutama esimerkki ystävyydestä yleensä ja ystävyyden ongelmatilanteista:
-Elämisen taito 1: Ihmisten välinen vuorovaikutus
-Iloitse hyvistä ihmissuhteista
-Orbach: Naisten kesken: rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa
-Vakkuri: Ystävän kirja.
Lisää ystävyyttä käsitteleviä kirjoja voit kysyä suoraan kirjastosta tai etsiä kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla ystävyys.
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
Internetissä ei ole kovin paljon online-sanakirjoja, joiden toinen kieli olisi suomi. Jos englanti kävisi toiseksi kieleksi, valikoima olisi suurempi.
Suppea suomi-norja-suomi-sanakirja löytyy osoitteesta http://www.sanakirja.org . Valitse siinä nuolivalikoista lähtökieli (norja) ja se kieli, mille haluat sanan käännettävän (suomi). Tämä on, kuten sanottu, sangen suppea sanakirja josta et varmaan kaikkia tarvitsemiasi sanoja löydä.
Norja-englanti-onlinesanakirjoja sen sijaan olisi esimerkiksi seuraavat, jotka tuntuvat kyllä kovin suppeilta:
http://www.freedict.com/onldict/nor.html
http://www.tritrans.net
Sanakirjalinkkejä on suomalaisessa Makupalat-linkkihakemistossa: http://www.makupalat.fi > Eri tieteenaloja. Kielitiede. Sanakirjat…
Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa (WSOY 2000, käännetty myös saksaksi nimellä Ohne Hemd) voisi olla kiva. Kieli on tosin osittain nuorten puhekieltä, mutta jos pystyt hankkimaan myös saksankielisen luettavaksesi niin se voi helpottaa.
Reija Kaskiaho kirjoittaa realistisia nuortenkirjoja ja aiheita on teiniraskaudesta (Rastas, WSOY 2005) koulukiusaamiseen (Veitsenterällä, WSOY 2004) ja perheväkivaltaan (Ajolähtö, WSOY 2006).
Kirsi-Marja Niskasen Vastaamatta jääneet puhelut (Otava 2006) kertoo autokolarissa kuolleen pojan ystävistä ja surutyöstä.
Salla Simukka on yksi nuorten elämää parhaiten kuvaavia nykykirjailijoitamme. Kipinä (WSOY 2006) ja Virhemarginaali (WSOY 2007) kertovat Prometheus-leirillä ystävystyvistä Tapiosta ja…
Lapsi ei tarvitse sähköpostiosoitetta.
Mutta jos hän sellaisen omistaa ja sen lomakkeeseen laittaa, toimitus lähettää hänelle tiedon arvostelun julkaisusta. Ja kiittää samalla arvostelusta.
Arvostelut pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jo saman päivän aikana. Loma-aikoina tästä saatetaan joutua tinkimään.
Tällä hetkellä (valitettavasti) arvostelijan on "pakko valita" edes yksi tähti kirjalle.
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää…
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Lampaansyöjien musiikki on pääasiassa Seppo "Paroni" Paakkunaisen elokuvaa varten säveltämää. Sanoituksista vastasi enimmäkseen Vexi Salmi. Tarkemmat tiedot musiikin tekijöistä löytää Elonet-verkkosivuilta. Etsimäsi kappale on varmaankin nimeltään Onnellinen saari. Esityksen laulavat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki ja naiskuoro. Elokuvan musiikkia ei näyttäisi olevan saatavilla erillisenä äänitteenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampaansyöjät_(elokuva)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101068
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
