Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on…
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Ainakin Enni Mustosen kirjat ja kirjasarjat (mm. Koskivuori-sarja, Järjen ja tunteen tarinoita -sarja) ovat samankaltaisia kuin Hirvisaaren.
Myös Pirjo Tuomisen, Kaari Utrion ja Elsa Anttilan (oik. Jorma Kurvinen) kirjoittamat teokset ovat tyylillisesti samankaltaisia. Pirjo Tuomisen sarjoja ovat: Satakunta-trilogia sekä Suuriruhtinaanmaa -sarja.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja ja Paula Havasteen sodan ja jälleenrakennuksen aikaan sijoittuvat sarja: Kaksi rakkautta, Yhden toivon tie ja Kolme käskyä voisivat myös kiinnostaa sinua.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen…
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile…
Hei!
Fono.fi -äänitetietokannan perusteella etsimäsi kappale on alkuperäiseltä suomenkieliseltä nimeltään Ilta pienessä kaupungissa ja se alkaa sanoilla "Matkoillani saavuin kerran luokse suuren, kauniin virran...".
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavana Matti Jurvan Valiolauluja -nuottikokoelma, mistä tämä laulu löytyy. Nuottikirjan voit tilata kaukolainaksi kaukopalvelun kautta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet…
SopS n:o 15/1950
Asetus
Asetus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja siihen
liittymisestä tehdyn Annecyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
1 §.
Sitten kun Genèvessä 30 päivänä lokakuuta 1947 päivättyyn tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen liittymisestä tehty, 10 päivänä lokakuuta 1949 päivätty Annecyn pöytäkirja on 25 päivänä huhtikuuta 1950 Suomen puolesta allekirjoitettu, muut liittymisehdot täytetty ja eräät yleissopimuksen ja pöytäkirjan säännökset tänään annetulla lailla hyväksytty, säädetään
ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus, siihen ennen 25 päivää huhtikuuta 1950 tehdyt oikaisut, lisäykset ja…
Intiaaneista kertovia romaaneja kyllä löytyy, esimerkkinä voisin mainita Tony Hillermanin kirjoittamat ja nykyaikaan sijoittuvat dekkarit, jotka tapahtuvat intiaanireservaatissa ja jonka päähenkilö kuuluu Navajo-heimoon. Hillermanin ensimmäinen käännetty teos on Puhuva jumala, uusin on tältä vuodelta ja nimeltään Ensimmäinen kotka.
Lisää intiaaneista kertovia romaaneja voit etsiä Porin kirjaston Roma-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/roma.htm.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo…
Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan…
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen…
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi…
