Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja julkaistaan kausijulkaisun Nytt juridisk arkiv osassa I (NJA I). Julkaisu jakaantuu kahteen osastoon, jossa ensimmäisessä ovat varsinaiset ennakkopäätökset. Toisessa osastossa "Notiser" ovat tiivistelmät niistä ratkaisuista, joita Ruotsin korkein oikeus ei ole pitänyt varsinaisina ennakkoratkaisuina. Ratkaisuihin viitataan esim. NJA 1995 s. 150, jossa sivunumero viittaa siihen kohtaan mistä ko. oikeustapaus alkaa.
Ruotsin ylimmän vero- ja hallintotuomioistuimen Regeringsrättenin (RR) ratkaisut julkaistaan teoksessa Regeringsrättens årsbog. Lyhenne RÅ viittaa kyseiseen teokseen.
Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
Vaikka ilmaisia urheilupelejä on useimmissa peliportaaleissa runsaasti, Hattrickin kaltaisia valmentajapelejä voi olla vaikeampi löytää. Tässä kuitenkin eräitä ehdokkaita:
http://www.managerzone.com/
http://www.managerzone.com/
http://www.bgliga.com/
http://www.soccermanager.com/
http://www.buzzerbeater.com/BBWeb/default.aspx
http://www.kicktakers.com/ .
Attenborough’n ohjaama hieno ”Huuto vapaudelle” on jo onneksi tallennettu DVD-levylle. Elokuvaa taitaa tosin olla saatavilla vain yhdessä verkkokaupassa – ja erittäin niukasti! Tiedot löytyvät Googlen avulla sanoilla: ”huuto vapaudelle” attenborough dvd. Voitte myös tehdä DVD-versiosta hankintaehdotuksen omassa kotikirjastossanne. Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat ehdottaa hankintoja sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Ehkäpä Kristiina Louhen kirjoittamassa Aino -sarjassa löytyisi sopivia kirjoja. Samalta tekijältä on ilmestynyt myös Tomppa -kirjoja. Lisäksi on Maisa -kirjoja. Kaikkia näitä saa kirjastosta. Täällä Sellon kirjastossa on Lastenmaassa Taaperohylly, josta voi lisäksi löytyä paljon sopivia teoksia.
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
Piippolassa on Pentti Haanpään museossa kopio Wäinö Kunnaksen maalaamasta muotokuvasta. Siinä on päiväys 6.XII. 27. Alkuperäinen taulu on Otavan hallussa.
Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Rakennustiedon kortistot on kattava rakennusalan tietopalvelu. Rakennustieto kertoo kortistoihin kuuluvan RT Net -palvelun olevan rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu. http://www.rakennustieto.fi/index/tietopalvelut/rt/tuoteesittely_2.html
Rakennustiedon muiden kortistojen esittely löytyy sivulta https://www.rakennustieto.fi/kirjautuminen/
Palvelu on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Kortistot ovat käytössä myös monessa muussa kirjastossa: http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/RT+Net
Kysyjän mielikuva on oikea, laulun "Kun tuuli nousee" käännös (Kari Tuomisaari) on tehty Jevgeni Jevtušenkon alkuperäistekstin pohjalta ja Arno Babadžanjanin sävelmään. Venäjäksi laulun nimi on Чёртово Колесо (Tšjortovo koleso eli Maailmanpyörä). Venäjällä laulua ovat esittäneet monetkin laulajat, mutta ainakin Muslim Magomajevin versio (löytyy esimerkiksi täältä: http://video.yandex.ru/search?text=%D0%A7%D1%91%D1%80%D1%82%D0%BE%D0%B2…) on ollut suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
"Jossain" löytyy nuottikokoelmasta Hitit : 70-luku. F-kustannus, 1997/2005. ISBN 952-461-097-3.
Suomen nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan laulua "Näin juhlii suomalainen" ei ole julkaistu nuottina.
Laulu vaikuttaa olevan mukaelma tutuista sävelmistä: sen A-osa tuo vahvasti mieleen Säkkijärven polkan ja väliosan sointukierto on samanlainen kuin vaikkapa laulussa Reissumies ja kissa.
Laulun voi säestää näillä soinnuilla:
Gm / Am / D7 / Gm --(2 krt)
F / Bb / A7 / D7
Gm / Am / D / D7 G
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin.…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä…
Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry (KVT) järjestää kansainvälisiä vapaahtoistyöleirejä sekä välittää vapaahehtoisia ulkomaisille leireille. Lisää toiminnasta ja yhteystietoja sivulla http://www.kvtfinland.org
Etelän vapaaehtoisohjelma ETVO on Allianssin, Maailmanvaihdon, Kepan, KVT:n ja Suomen Tinku-yhdityksen yhteinen vapaahehtoisohjelma kaikille yli 20-vuotiaille
http://www.kepa.fi/etvo
Muita järjestöjä:
ICYE http://www.kaapeli.fi/~icyefin/index2.htm
Suomen Setlementtiliitto ry http://www.setlementtiliitto.fi/
Suomen 4H-liitto http://www.4h-liitto.fi/
Cimon sivuilta löytyy artikkeli vapaaehtoistyöstä: http://www.cimo.fi/main.html?cmd=display_article&article=265
CIMO:n yhteystiedot löydät osoitteesta http//www.cimo.fi
Au-pair -…
Lizzie McGuire -kirjoja on kahta sarjaa, joista toisen ensimmäinen kirja mainitsemasi Voi ei, äiti! on. Tässä sarjassa on Lizzie McGuire -tv-sarjaan perustuvia kertomuksia.
Toisessa sarjassa Lizzie ratkoo arvoituksia ja mysteereitä. Sen sarjan ensimmäinen kirja on Yksityisetsivä McGuire.
Näiden sarjojen lisäksi on julkaistu vielä eri aiheita käsitteleviä Lizzie-kirjoja, jotka eivät siis ole kertomuksia vaan ns. tietokirjoja. Niistä on suomennettu ainakin Testejä, testejä, testejä!
Mikäli sinua kiinnostaa hakeutua alan tehtäviin, suosittelen melkeinpä ottamaan suoraan yhteyttä TE-toimiston koulutusneuvontaan. Sieltä saat todennäköisimmin ajantasaista ja perusteellista tietoa siitä millaiset ovat TE-toimistoissa työskentelevien tietopalvelun asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset.
Tässä suora linkki:
http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/01_ko…
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Kirkes-kirjastoista löysin tähän aiheeseen liittyviä kirjoja melko vähän. Vammaisten mielenterveysongelmat eivät ole minkään kirjan varsinaisena pääaiheena, mutta näissä aihetta käsitellään ainakin jonkin verran:
- Huttunen, Riitta-Leena: Itsetunto, mielenterveys ja ihmissuhteet (1998)
- Seppälä, Heikki: Vaikuttavat viestit. Opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin (1997)
- Seksuaalisuus ja mielenterveys (1999)
- Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia (2004)
- Suvikas, Annukka: Kuntouttava lähihoito (2006)
Myös muista kirjastoista voi tilata kirjoja kaukolainaksi (maksu 6 € /kirja), esim:
- A comprehensive guide to intellectual & developmental disabilities / edited by Ivan Brown and Maire Percy…
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen…
