Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia.…
Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Pyrimme hankkimaan sarjaa lainattavaksi, jos se on vielä saatavana lainausoikeudellisena.
Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot voi käyttää apuna aineiston paikantamisessa, ja sen mukaan ainakin Uus elämä ja Kassokaa ihmees -tallenteita on joissakin Suomen kirjastoissa. Kirjaston kaukopalvelu voi selvittää kaukolainamahdollisuuden.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Hei!
Syytä siihen, miksi pieni pohjois-savolainen saari nimeltä Tampereensaari esiintyy esim. Forecan sääpalvelussa, en löytänyt. Arvelen, että esim. mainittu Foreca käyttää paikallissääennusteissaan Suomen karttapohjaa. Voit halutessasi tiedustella asiaa Forecasta, yhteystiedot löytyvät täältä: http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/
Myöskään mistään paikannimioppaasta en löytänyt noin pienen paikan tietoja.
Hyvä teos muuten paikannimien taustoihin on:
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] - Helsinki : Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). - 592 s. : kuv., kartt. ; 31 cm. - (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 146)
Osa…
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska…
Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä teoksia, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta. Kannattaa kysellä saatavuutta tai kaukolainausta lähikirjastosta:
Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio (2001); Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio (2000); Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari (2000); Kauppi, Raili: Kirjasto, sivistys, kasvatus (2000); Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999); Kipinöitä oppimiseen - kirjasto oppimisen tukena / toim. Liisa Niinikangas (1996); Koivunen Hannele: Kirjasto merkityksen tuottajana tietoyhteiskunnassa (…
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-…
Tove Janssonista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä suorana lainauksena eräs aiempi vastaus:
"Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent…
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden…
HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli…
