Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
Ylen TV 1 -kanava lähettää päivittäin televisiossa englanninkieliset viiden minuutin uutiset (News in English) klo 15.05. Yle Uutiset lähettää myös radiouutiset englanniksi joka päivä. Ne lähetetään Yle Radio 1:ssä ja Yle Mondossa. Sekä radio- että tv-lähetyksiä voi seurata myös Yle Areenasta.
Yle lisäsi englanninkielistä uutistarjontaansa 13.5.2013 alkaen. Uutinen asiasta löytyy täältä:
http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/yle-lisaa-englanninkielista-uuti…
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
Seuraavissa varhaisnuorillekin sopivissa nuortenkirjoissa käsitellään mm. itsetuntoon, kehoon ja kelpaamiseen liittyviä kysymyksiä:
Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina!
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani -sarja, esim. Hyvät tavat ärsyttävät
Birchall, Katy: IT-girl -sarja, esim. Suosituksi yhdessä päivässä
Brashares, Ann: Neljä tyttöä ja maagiset farkut
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja, esim. Kesäunelmia
Heikkinen, Karo: Sirpale
Heinänen, Saku: Zaida-sarja, esim. Zaida ja lumienkeli
Henna Helmi: Ice Love -sarja, esim. Nellyn uudet kuviot
Henna Helmi: Miisa-sarja
Hopkins, Cathy: Frendejä ja kundeja -sarja, esim. Suklaasydämiä
Kuronen, Kirsti: Merikki
Lehtinen, Tuija: Saimi ja Selma -sarja, esim. Kamera käy
Mlynowski,…
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Suomeksi ei Internetissä todellakaan ole paljoa tietoa kysymästäsi aiheesta. Joudut etsimään tietoa tavallisista hakuteoksista. Jos sinulle kävisi myös englanninkielinen aineisto, voisit kokeilla vaikkapa uutta hakupalvelua Googlea, http://www.google.com/. Kirjoita hakulaatikkoon falkland war. Sillä tavoin löytyy kyllä runsaasti kiinnostavaa aineistoa (esimerkiksi http://www.yendor.com/vanished/falklands-war.html).
Myös muista hakupalveluista, vaikkapa Altavistasta (http://www.altavista.com), englanninkielistä aineistoa kyllä löytyy. Tietoa etsiessä kannatta muistaa myös espanjankielinen nimi Malvinas.
Suomenkielisen tiedon hakemisen voit aloittaa Mitä Missä Milloin -kirjasta, jos voit saada vanhoja vuosikirjoja käsiisi vaikkapa…
Kirjassa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin ei käsitellä katujen historiaa muuten kuin kertomalla teiden nimienmuutoksista. Parhaiten saat tietoja Vantaan katujen nimihistoriasta Helsingin pitäjä-julkaisuista, joita ilmestyy vuosittain. Niitä on saatavana ainakin Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi voit ottaa yhteyttä Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikön erikoissuunnitteluosastolle, josta varmasti saat lisätietoja.
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (…
Minna Canth oli tunnettu yhteiskunnallinen osallistuja ja kirjoissaan hän puuttui yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Etenkin varhaistuotanto edustaa mitä puhtainta yhteiskunnallista realismia. Myöhemmin (mm. näytelmät Sylvi, Anna-Liisa ) Canth keskittyy enemmän yksilöllisiin ongelmiin, taustalla yhteiskunta ja yhteisö ahtaine ja kahlitsevine moraalikäsityksineen ja tottumuksineen. Minkäänlaista erillistä moraalioppia Minna Canth ei ole kirjoittanut. Sen sijaan Canthin tuotantoa on tutkittu paljonkin, niin yhteiskunnallista sanomaa kuin etiikkaakin.
Kannattaa tutustua seuraaviin:
Taisteleva Minna. Minna Canthin puheita ja kirjoituksia 1874-1896 (toim. Eila Tuovinen).
Monisärmäinen Minna Canth - kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan (…
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,…
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Etunimistä kysytään usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Myös nimiä Katja, Johanna ja Inka on kysytty. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta
Vastaus arkistossa
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b7d3…
Kaisa-Katja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=beb3…
Johanna
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Inka
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9df7…
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa.
Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Löydät helposti lisää tietoa inflaatiosta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla inflaatio:
http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Der Spiegeliä pysyvästi, joten vuoden 2003 lehtiä ei enää ole saatavilla.
Selvitimme, että Saksalaisesta kirjastosta löytyvät vanhatkin Der Spiegelin numerot. Kirjasto ei lainaa lehteä, mutta paikan päällä lehteä voi käydä lukemassa tai kopioimassa. Toivottavasti asiallanne ei ole kiire, sillä valitettavasti Saksalainen kirjasto on suljettuna heinäkuun loppuun saakka. Elokuun alusta kirjasto on avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15. Kirjastossa voi asioida myös suomeksi.
Saksalaisen kirjaston osoite on Pohjoinen makasiinikatu 7, 00130 Helsinki, puh. 09 - 669 363
HelMet-verkkokirjastossa lehtien varaaminen toimii ikävä kyllä hieman eri tavalla kuin muun aineiston.…
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille…
