Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita…
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Kirjastot.fi portaalin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä englanninkielisille Suomen talvisotaa käsitteleville verkkosivuille: Linkkikirjasto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/ , haku kannattaa tehdä sanalla "talvisota".
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on yksi aikaisempi vastaus englanninkielisestä talvisotakirjallisuudesta:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=11624&arkisto=tr… .
HelMet-kirjastojen aineistohausta löytyy useita englanninkielisiä talvisotaa käsitteleviä teoksia. Helmet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi . Haku kannattaa tehdä sanahaulla, hakusanana talvisota ja kielen rajaus englanti. Tuloksen joukosta löytyvät mm. - Trotter, William R., The Winter War :…
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-…
Aino Kallaksella on tällainen runo kokoelmassa Kuun silta, 1943.
Runo löytyy myös kokoomateoksesta Päivänlasku : runoja murheessa, erossa ja ikävässä..., 1982.
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja julkaistaan kausijulkaisun Nytt juridisk arkiv osassa I (NJA I). Julkaisu jakaantuu kahteen osastoon, jossa ensimmäisessä ovat varsinaiset ennakkopäätökset. Toisessa osastossa "Notiser" ovat tiivistelmät niistä ratkaisuista, joita Ruotsin korkein oikeus ei ole pitänyt varsinaisina ennakkoratkaisuina. Ratkaisuihin viitataan esim. NJA 1995 s. 150, jossa sivunumero viittaa siihen kohtaan mistä ko. oikeustapaus alkaa.
Ruotsin ylimmän vero- ja hallintotuomioistuimen Regeringsrättenin (RR) ratkaisut julkaistaan teoksessa Regeringsrättens årsbog. Lyhenne RÅ viittaa kyseiseen teokseen.
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Kirjallisuushakuja voi tehdä itse Web-origon kautta, kun hakee esim. vapaasanahaulla "adhd" saa tulokseksi yhteensä 36 eri nimekettä. Aineistohaku löytyy Mikkelin kirjaston sivuilta.Kysymyksestä ei suoraan selviä minkäikäisestä lapsesta on kyse. Kysy kirjastonhoitaja vastauksissa ei anneta pitkiä kirjalistoja. Tässä muutama esimerkki aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisää voi etsiä kirjastojen luokista 38.55 ja 59.55.
- Aro: Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa
- Cleve: Kaaoksesta kohti eheyttä
- Greene: Tulistuva lapsi
- Lillqvist : Arjen eväät
- Barton: Perhekoulun käsikirja
Hyviä linkkejä löytyy sivulta www.hyvis.fi. Siellä voi hakea sanalla "adhd"
Opetushallituksella on Netlibris-sivusto eli Kunnari, jossa on kirjatarjottimia eri luokka-asteille. Netlibris-kirjallisuuspiirit ovat verkossa toimivia koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekteja.
Opetushallitus on rahoittanut toimintaa vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen työtä on jatkettu kuntien omilla resursseilla. Käytännössä opettajat eri puolilta Suomea ovat luoneet sivuston, johon kuuluu kirjallisuustietokanta. Tapiiri on esi- ja alkuopetuksen, Kumi-Tarzan 3- ja 4-luokkalaisten, Matilda 5- ja 6-luokkalaisten ja Sinuhe yläasteen tarjotin. Lukiolaisille on oma Odysseia-niminen syventävä kirjallisuuskurssi keskustelupiireineen. Ks. tarkemmin:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
http://www2.edu.fi/kunnari/
Monet koulut…
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty seuraaville kielille:
albania, armenia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, viro
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules…
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista…
Minna Canthista löytyy erittäin paljon tietoa. Tiivistettyä tietoa löytyy useista suomalaista kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Hänestä on julkaistu elämäkertoja ja tutkielmia. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat:
Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990
Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994
Paketti verkkosivuja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan…
Ilmeisestikään laulua ei ole suomennettu. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Birger Sjöbergin lauluista on suomennettu vain laulu nimeltä Den första gång (Ensi kerran).
