Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa.…
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä…
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Työssä oppimista on noin 80 % ja teoriaopiskelua noin 20 %. Joissain oppisopimuskoulutuksissa ei käytetä lainkaan oppikirjoja.
Oulussa Oulun seudun ammattiopisto OSAO järjestä oppisopimuskoulutusta kaikilla aloilla http://www.osao.fi/oppisopimus/ . Ensin pitää hakea itselleen työpaikka ja sitten keskustella työnantajan kanssa.
Jos olet kiinnostunut muuten lukemaan kirjastoalan oppikirjoja, voit tutkia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinto-oppaasta Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaa
http://www.oamk.fi/opiskelijalle/rakenne/opinto-opas/koulutusohjelmat/?… . Kurssikoodia klikkaamalla saat kustakin kurssista lisätietoja ja…
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on…
Ainakaan meillä kirjastossa ei tiedetä, että sarjan seuraavia osia olisi jo suomennettu, eikä siksi nimistäkään ole tietoa. Sarjaa kustantaa Otava, ehkäpä kustantamossa tiedettäisiin enemmään. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yritys/
Intiaaneista kertovia romaaneja kyllä löytyy, esimerkkinä voisin mainita Tony Hillermanin kirjoittamat ja nykyaikaan sijoittuvat dekkarit, jotka tapahtuvat intiaanireservaatissa ja jonka päähenkilö kuuluu Navajo-heimoon. Hillermanin ensimmäinen käännetty teos on Puhuva jumala, uusin on tältä vuodelta ja nimeltään Ensimmäinen kotka.
Lisää intiaaneista kertovia romaaneja voit etsiä Porin kirjaston Roma-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/roma.htm.
Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosasto tutkii eri tavoin ravinnon ja kansantautien välisiä yhteyksiä.
http://www.ktl.fi/ravitsemus/ Kansanterveyslaitoksen tutkija Marja-Leena Ovaskainen on erikoistunut tähän aihepiiriin. Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosaston yhteystiedot ovat
Mannerheimintie 166 Puhelin (09) 4744 8590 Telefaksi (09) 4744 8591Sähköposti ravo@ktl.fi
Henkilökohtaiset viestit: etunimi.sukunimi@ktl.fi
Tässä julkaisuja, jotka löytyvät Yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmästä Lindasta. Voit pyytää valitsemiasi teoksia kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Vaittinen, Matti: Sairaus ja terveys historian näkökulmasta :tutkielma kansanterveyden, sairauden ja terveyden käsitteiden sekä kansanterveyspolitiikan…
Hunnien kuningas Attila (n. 406-453) johti syvälle Länsi-Eurooppaan ulottuneita sotaretkiä 400-luvulla. Kreikkalainen historioitsija Priscus, joka tapasi Attilan myös henkilökohtaisesti kirjoitti kuninkaan kuolemasta. Aikalaisteksti on säilynyt bysanttilaisen Jordaneksen kopioimana 500-luvulta. Hunnit eivät kirjoittaneet, eikä heiltä ole siis säilynyt omaa kuvausta kuninkaan kuolemasta.
Attilan haudasta kiersi etenkin 1800-luvun Unkarissa melkoisia tarinoita. Hurjimman tarinan mukaan Attila haudattiin kolmessa sisäkkäisessä arkussa: sisin kultainen, seuraava hopeinen ja uloimpana teräsarkku. Lähdekriittinen tutkimus on osoittanut tarinat tarinoiksi. Historioitsija John Manin mukaan hunnien esi-isät nykyisen Mongolian alueella hautasivat…
Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:
Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat.
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi.
(…
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Hei!
Tarkoittanet siis pianolle sovitettuja kappaleita kyseisistä baleteista? Kaupunginkirjastosta löytyy yksi nuotti, jossa on otteita pianolle molemmista baleteista (Zolushkahan on Tuhkimo eli Cinderella..): Prokofjev - his greatest piano solos. Se sisältää Romeosta ja Juliasta kappaleet Balcony scene, Dance of the girls with the lilies, Frair Lawrence, The Montagues and the Capulets ja Young Juliet. Tuhkimosta löytyvät kappaleet The fairy godmother, gavote, Medley of waltzes ja After the ball (waltz). Kyseinen nuotti kuuluu Viikin kirjaston nuottikokoelmaan. Lisäksi Tuhkimosta löytyy nuotti: Prokofjev: Kappaleet, piano op97, Tuhkimo. (Sisältää kymmenen pianokappaletta baletista Tuhkimo.) Nuotti löytyy pääkirjaston kokoelmasta.
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Tilastokeskuksen tilasto valtion kuukausipalkat ammateittain ei tunne kyseisen ammatin haltijoiden lukumäärää eikä palkkaa. Kts. täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/pal/vkp/2008/2008_fi.asp .
Tilastokeskus saa valtion virka-ja työsuhteiden kuukausipalkat Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä.
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli…
