Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)…
Kysymänne novelli on Franz Kafkan kirjasta Erään koiran tutkimuksia - novelleja. Novellin nimi on Ensimmäinen tuska. Uskoisin, että samasta kirjasta löytyy myös muita sopivia kertomuksia.
Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Fontanen teos ”Nuoren naisen kohtalo” on yhä Pasilan kirjavarastossa, mutta tällä hetkellä se on korjattavana, koska kirjan selkämys on puoliksi irti. Kirjan korjaus on käynnissä, ja arvelisin sen valmistuvan perjantaina 27.8.2010. Sen jälkeen kirja on jälleen lainattavissa.
Jos tarvitset kirjan nopeammin, sitä on saatavilla myös Opiskelijakirjastosta, johon tosin tarvitsee erillisen Helka-kortin. Kirjan tarkemmat tiedot löytyvät Helka-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Kirja on Opiskelijakirjastossakin varastossa, joten se pitäisi sieltä vielä erikseen tilata.
Francine Pascalin kirjoittaman Sweet Valley High -nuortenkirjasarjan viimeinen suomennos on vuodelta 2002, joten kirjakaupoissa kirjoja ei varmastikaan ole myytävinä. Sen sijaan sinun kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on nykyisin myös nettikauppa, joista etsiminen käy helposti. Kirjat löytyvät kyllä tuolla sarjan nimellä. Nettiantikvariaattien osoitteita löydät googlettamalla esimerkiksi sanoilla "nettiantikvariaatti" tai "antikvariaatit netissä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Pyrimme hankkimaan sarjaa lainattavaksi, jos se on vielä saatavana lainausoikeudellisena.
Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot voi käyttää apuna aineiston paikantamisessa, ja sen mukaan ainakin Uus elämä ja Kassokaa ihmees -tallenteita on joissakin Suomen kirjastoissa. Kirjaston kaukopalvelu voi selvittää kaukolainamahdollisuuden.
Kirjalla tarkoitetaan nidosta paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; kirja on sen muotoisena ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote. Kirjasto on (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms., paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään. Joskus harvoin kirjasto-sanaa käytetään joidenkin kirjasarjojen nimissä. Lähde: Kielitoimiston sanakirja. Osa 1. Jyväskylä. Gummerus, 2006.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia.…
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin…
Toivottavasti seuraavan kirjaviitteen avulla pääsee alkuun:
Immonen, Henrik : Vientiedustaja : valinta, sopimukset ja yhteistyö / Henrik Immonen 1997
Teoksen pitäisi löytyä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta (jokaisen käytettävissä olevia kirjastoja) ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Ehkä kannattaa kysellä myös teoksia Hyvönen, Martti: Vientiedustaja Ranskassa : valinta ja yhteistyö, 1985 sekä Juurela, Teuvo Agenttisopimus, 1996 ja Agency agreement, 1993 ja Kauppaedustajasopimus, 1993 ja Telaranta, K. A.
Kauppaedustaja, myyntimies ja yksinmyyjä, 1993 ja Kauppaedustaja ja myyntimies, 1993 ja Takki, Tapio: Itsenäistä kauppaedustajaa koskevan edustussopimuksen lakkaamisesta eräiden eurooppalaisten…
Toisessa maailmansodassa kuoli Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan 27 223 400 sotilasta ja 23 964 000 siviiliä eli yhteensä 51 187 400 ihmistä. Maittaisia tietoja voi etsiä tästä tietosanakirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Alan kirjallisuutta voi myös tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ).
Kyseessä lienee Marjatta Pokelan laulu Piparkakkutalossa, jossa on sanat: "
Minä tahdon jätskiä mielinmäärin popsia, tuuttia ja topsia, suklaamopsia..."
Sanat ja melodia löytyvät peruskoulun laulukirjasta Musica 3-4, v. 1989.
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran…
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä.…
Ainakin C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirjan vuoden 1992 painoksessa on kannessa lentävä leijona poika selässään. Kirjasta on useita painoksia, ja myös kansikuvia: kaikissa ei ei ole tuota samaa kuvaa kannessa. Lewisin kirjassa Taikurin sisarenpoika Narnia-taikamaailmasta tuotu omena parantaa päähenkilön äidin. Narnian tarinat ovat seitsemän fantasiakirjan sarja, jotka kirjailija C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla.
Olisivatko muistamasi näitä Narnia-kirjoja? Alla kaikki sarjan kirjat. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Taikurin sisarenpoika
- Velho ja leijona
- Hevonen ja poika
- Prinssi Kaspian
- Kaspianin matka maailman ääriin
- Hopeinen tuoli
- Narnian viimeinen taistelu
