Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty seuraaville kielille:
albania, armenia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, viro
Aiheestasi ei löytynyt kirjallisuusviitteitä Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta, mutta kannattaisi tarkistaa kirjat, jotka löytyvät hakusanoilla arkkitehtuuri ja New York. Jos haet nimenomaan kirjallisuutta, niin kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon (puh. 4514111, luetteloiden selaus netissä on maksullista).
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa on aihetta käsittelevä kirja Michael Fields: Lofts, 1999 sekä teos Suzanne Slesin: The Book of Lofts, 1986. Jälkimmäinen kirja löytyy myös mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Jos haet internet-linkkejä, niitä löytyy runsaasti esimerkiksi Alta Vista-hakupalvelusta (http://www.altavista.com/)hakusanoilla "loft architecture" ja lofts. Esim. Doma Architecture-…
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry…
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira…
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,…
'Sacaron' on taivutusmuoto (preteriti) espanjan verbistä 'sacar' eli poistaa ; saada, saavuttaa ; ottaa, tehdä
( http://fi.wiktionary.org/wiki/sacar ) . Esim.'Lo sacaron del equipo' = hänet poistettiin joukkueesta ;
'Me sacaron una muela' = Minulta vedettiin hammas. Taivutustaulukko ja lisätietoa (englanniksi):
http://www.freshdictionary.com/index.php/Sacar .
Brasiliassa, Mato Grosson alueella näyttäisi myös olevan paikka nimeltä Sacaron. Paikalla on toinenkin nimi, Iguatemi.
http://www.tageo.com/index-e-br-v-11-d-m910973.htm .
Asiaa on tiedusteltu syntyperäiseltä espanjan puhujalta, mutta hänenkään tiedossaan ei ole, että sanalla sinänsä olisi jokin oma erityinen merkitys.
Hei!
Kannattaa vierailla ohjelmaa esittävän Sub-tv:n sivustolla osoitteessa: http://www.sub.fi/ohjelmat/index.shtml/ohjelmat?599477
Jaksot ovat katsottavissa Subin Netti-tv:ssä seitsemän päivän ajan ensilähetyksestä televisiossa. Ohjelmasta löytyy myös keskustelupalsta.
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Direkt översättning av toimistopalveluiden tuotteistaminen är produktifierande av byråbetjäning.
Källmaterial Suuri suomi-ruotsi-sanakirja - Stora finsk-svensk ordboken WSOY 1997, som översätter:
tuotteistaa produktifiera, tuotteistus produktifierande -t, toimisto byrå -n , palvelu betjäning -en.
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja…
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,…
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet…
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Kyseinen teos ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Kappalehakemistoista sitä ei liioin löydy. Levytys on vuodelta 1971. Jos sanat on julkaistu painettuna, pitäisi yliopistonkirjastojen pystyä auttamaan.
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
