Kirjaston puhuttuja kirjoja eli äänikirjoja voi hakea aineistotietokannan kautta. Kolarin kirjastossa ei ole Liza Marklundin kirjoja äänikirjoina. Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyy kolme Marklundin kirjaa ruotsiksi luettuna: Gömda: en sann historia, Nobels testamente ja Den röda vargen. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuudesta.
Kolarin kirjaston kaikista äänikirjoista saat luettelon kirjoittamalla hakusivun asiasanakohtaan äänikirjat ja valitsemalla kirjastoksi Kolarin kirjaston. Jos jätät Kolarin kirjaston valitsematta, saat listan myös muiden Lapin kirjastojen äänikirjoista. Voit myös valita vain ruotsinkieliset äänikirjat. Lapin kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2
Enid Blytonin Viisikko-sarjaan kuuluvan kirjan Haamulinnan salaisuus englanninkielinen nimi on The Mystery of the Banshee Towers. Haamulinnan salaisuus -kirjaa on Lieksan pääkirjaston nuortenosastolla ja Pankakosken kirjaston nuortenosastolla. Asiasanoituksen mukaan se
käsittelee kummittelua. Maarit Verrosen kirjassa Älä maksa lautturille on novelli nimeltä Bansheen kutsu, jossa 93-vuotias irlantilaissyntyinen mummo kertoo Titanic -laivalla tapaamastaan bansheesta. Kirjaa on Lieksan pääkirjaston aikuistenosastolla.
Banshee on irlantilainen naishahmoinen taruolento, jonka perimätiedon mukaan uskotaan kovaäänisesti valittaen ilmoittavan viiden suuren irlantilaissuvun jäsenten kuolemista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Banshee
http://www.…
Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin:
Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Tään mailman kaikki toimi minust’ on!
Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha,
Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot
Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on…
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta…
Kirjan nimi on Trials of Death ja se on Darren Shanin Cirque Du Freak (Friikkisirkus) -sarjan 5. osa. Katso esim. http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp
Darren Shanin kirjat on suomeksi kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammesta kerrottiin, että Trials of Death ilmestyy suomeksi nimellä Kuoleman koetukset heinäkuun 2006 alussa R-Kioski painoksena. Se tarkoittaa, että kirja tulee myyntiin vain 2 kk:n ajaksi ainoastaan R-Kioskeihin. Kysynnän perusteella päätetään, otetaanko kirjasta myös kirjakauppapainos.
Tammen kotisivut löytyvät osoittesta http://www.tammi.fi . Sivuilla on palautelomake, jonka kautta tällaisia asioita voi kysyä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=498657774360206… .…
Aino Kallaksella on tällainen runo kokoelmassa Kuun silta, 1943.
Runo löytyy myös kokoomateoksesta Päivänlasku : runoja murheessa, erossa ja ikävässä..., 1982.
Amerikkalaiselta Pasolinilta (s. 1983) on ilmestynyt jatkoa Eragon-kirjalle. Teos on nimeltään Esikoinen, ja sen on suomentanut Tarja Rouhiainen (Tammi, 2006).
Kirjat kuuluvat Perillinen-trilogiaan.
Lisätietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Paolini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen_(trilogia)
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on Margarethe Hauschka-Stavenhagenin teos Taideterapia
Vastaavanlaisia teoksia voi etsiä asiasanoilla taideterapia ja Steinerpedagogiikka tai antroposofia Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi
Näitä ovat mm. Nelly Jurveliuksen Taide parantaa 1993,
Marja Dahlströmin Muodosta minuuteen: piirtäminen voimanlähteenä ja terapiassa 1999, Eve-Lis Dammin Maalaaminen erityislasten kanssa 2009, Johdanto antroposofiseen lääketieteeseen 1995.
Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Pyrimme hankkimaan sarjaa lainattavaksi, jos se on vielä saatavana lainausoikeudellisena.
Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot voi käyttää apuna aineiston paikantamisessa, ja sen mukaan ainakin Uus elämä ja Kassokaa ihmees -tallenteita on joissakin Suomen kirjastoissa. Kirjaston kaukopalvelu voi selvittää kaukolainamahdollisuuden.
Kyseessä on varmaankin Leena Laulajaisen lastenkirja Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello. Kirjan tyttö on Viivi eli Vivian Meri Virtanen (melkein 10), joka haluaa kanarialinnun mutta saa papukaijan. Hänen isänsä on luotsi Kaarle Akseli Virtanen, jolla on liikaa töitä. Ruusunen on Myrskytuulen puhuva laivapapukaija. Isännöitsijä Hypotenuusa pelaa shakkia kaktuksensa kanssa ja Kyheröinen on tornikyyhky joka tietää kaiken kelloista.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-…
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
