Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille…
HelMet-kirjastoissa uusi alle 15-vuotiaan kirjastokortti maksaa 2 euroa. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647).
Elokuvan tietoihin oli tullut virheellisesti merkintä, että kyseessä olisi ollut tieto-DVD eikä elokuva. Korjasin virheen, ja elokuvan pitäisi löytyä nyt myös elokuvarajauksella. Tällaisia inhimillisiä erehdyksiä saattaa sattua aina joskus, koska luetteloijatkaan eivät ole sentään täydellisiä. Kiitos ilmoituksesta!
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Martti Lindqvistin (1945 - 2004) tekijänoikeuksista kannattaa kysyä hänen teoksiaan julkaisseilta kustantajilta. Lindqvistin teoksia ovat julkaisseet pääasiassa Kirjapaja ja Otava.
http://kirjapaja.fi/yhteystiedot/
https://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2018 julkaistu raportti selvittää tupakan ympäristövaikutuksia aina viljelystä ja valmistuksesta käyttöön ja jäljelle jääviin jätteisiin asti. Maailmanlaajuisesti tupakan tuotanto mm. kuluttaa vuositasolla 22,2 miljardia kuutiota vettä ja vaatii 5,3 miljoonaa hehtaaria maata. Tupakasta aiheutuu vuosittain 84 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt eli 0,2% maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 46 miljoonaa tonnia. Tupakan viljelyn ja kuivaamisen vuoksi hakataan vuosittain 6 500 hehtaaria metsää ja kulutetaan 8 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tuotantoketju tuottaa 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä. Siihen…
Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elämää ylläpitävä prosessi, jossa vihreät kasvit muuttavat ilman hiilidioksidin ja veden auringonvalon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tapahtuakseen yhteyttäminen edellyttää myös riittävää lämpötilaa, siksi puut eivät yhteytä talvipakkasilla. Kun lämpötila laskee lähelle nollaa, yhteyttäminen vähenee. Kun pakkasta on 10 astetta tai vähemmän yhteyttämistä ei enää tapahdu. Aina vihannat kasvit kuten havupuut ovat kuitenkin sopeutuneet pohjoisen oloihin lehtipuita paremmin niin, että ne voivat aloittaa yhteyttämisen heti, kun olosuhteet ovat kohdallaan. Siis keväällä jo varsin aikaisin.
Esimerkiksi marjat ja muut matalat varvut saattavat kuitenkin jatkaa yhteyttämistä läpi talven, koska ne elävät…
Jukka Lyytisen kirja Helvetin hyvä elämä : henkilökuva näyttelijä Mikko Kivisestä ei kerro näkkileipädieetin kestoa. "Ensimmäisen kerran olin näkkileipädieetillä Imatralla toisena vuotena 1982-83. Uusin näkkäridieetin vielä 90-luvun alussa. Se tarkoitti koko päivän aikana kahta palaa Ryvita-näkkileipää ja sen päälle kevytlevitettä ja lisäksi omenoita."
Vuonna 2015 taltioidussa Radio Rockin haastattelussa Kivinen puhuu kolmesta kuukaudesta ("Se oli aika puisevaa ruokaa kyllä suoraan sanoen sitten pidemmän päälle kun sitä semmonen kolme kuukautta järsi pelkkää näkkäriä") ja viidestä 80-luvulla ("viidessä kuukaudessa meni nelkytviis kiloo").
Mikko Kivinen näkkileipädieetistään: Hengenvaarallinen ja puiseva | Ruutu
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Kirjassa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin ei käsitellä katujen historiaa muuten kuin kertomalla teiden nimienmuutoksista. Parhaiten saat tietoja Vantaan katujen nimihistoriasta Helsingin pitäjä-julkaisuista, joita ilmestyy vuosittain. Niitä on saatavana ainakin Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi voit ottaa yhteyttä Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikön erikoissuunnitteluosastolle, josta varmasti saat lisätietoja.
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä.
Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat.
Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?).…
R. L. Stinen kirjoittamat Nightmare room ja Goosebumps kirjasarjat ovat hyvin suosittuja ja usein lainassa. Lainatuimmat Hämeenlinnan kirjastossa näistä ovat olleet Kiusanhenki, Täydenkuun Halloween ja Varjotyttö Nightmare-sarjasta sekä Goosebumps-sarjasta Kummituskoulu, Päivä kauhumaassa ja Kauhun kulissit. Näitä uskallamme sinullekin suositella.
Lisää tietoa Goosebumps-sarjasta löytyy osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… ja
Nightmare room -sarjasta osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Voit tarkistaa löytyykö kirjoja Forssan kirjastosta osoitteessa:
http://www.lounakirjastot.fi/forssa/
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja…
Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät…
Sanat löytyvät esim. kirjassa Sånger för alla ( Finlands svenska folkmusikinstitut, 2007.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1850332__Ss%C3%A5nger%20f%…
