Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Ainakin C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirjan vuoden 1992 painoksessa on kannessa lentävä leijona poika selässään. Kirjasta on useita painoksia, ja myös kansikuvia: kaikissa ei ei ole tuota samaa kuvaa kannessa. Lewisin kirjassa Taikurin sisarenpoika Narnia-taikamaailmasta tuotu omena parantaa päähenkilön äidin. Narnian tarinat ovat seitsemän fantasiakirjan sarja, jotka kirjailija C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla.
Olisivatko muistamasi näitä Narnia-kirjoja? Alla kaikki sarjan kirjat. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Taikurin sisarenpoika
- Velho ja leijona
- Hevonen ja poika
- Prinssi Kaspian
- Kaspianin matka maailman ääriin
- Hopeinen tuoli
- Narnian viimeinen taistelu
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran…
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia.…
Alkuperäisen laulun on tosiaan sanoittanut ja säveltänyt nimimerkki Jules Sylvain. Ruotsalaisen säveltäjän oikea nimi on Stig Hansson, ja hän eli vuosina 1900-1968.
Alkuperäistä kappaletta ei valitettavasti löytynyt.
Lähteet:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Sua+hyv%E4ilen
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Monet kirjastot tarjoavat nykyään digitointilaitteita ja myös tasoskannereita, joihin kysyjä oletettavasti viittaa. Koska digitointiaika on yleensä varattava, on järkevintä ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jossa haluaisi asioida tai tutkia HelMet-kirjastojen tarjoamat digitointipalvelut etukäteen verkon kautta (www.helmet.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Internetistä löytyy Lappeenrannan kaupunginkirjaston sivuilta tietoa Aino Kallaksesta. Sivujen osoite on:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
Tässä lyhyet perustiedot kirjailijasta näiltä sivuilta:
Aino Krohn, Aino Suonio
Syntynyt 2.8.1878 Viipurin mlk:ssa
Kuollut 9.11.1956 Helsingissä
Kirjailija
Helsingin Suomalainen tyttökoulu
Eesti Kirjanduse Seltsin kunniajäsen 1932
Valtion kirjallisuuspalkinto 1907, 1920, 1926,
1928, 1942
Aleksis Kiven palkinto 1942…
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%…
1) Matti Kurjensaaren Miekkatanssin kustantaja on Tammi (1957).
2) Erno Paasilinnan aforismi "Toiveet eivät petä... löytyy kirjasta 'Lukemista kaikille', s. 119.
3) Siljon aforismi 'Minulle ei mikään ole liian myöhäistä: siinä vakituinen lohdutukseni. Ja toinen: kun ei takanapäin ole mitään voittoja, ovat kaikki voitot edessäpäin' on ainakin Siljon teoksessa 'Runot ja aforismit', 1. p. 1947, kust. WSOY.
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Releelle löytyy tietosanakirjoista useita määritelmiä; tässä vain yksi
Rele
"tekn. kytkin ja katkaisin, jossa pieni ohjausteho katkoo suuremman tehon kulkua.
esim. elektroniputki, transistori, diodi ja tyristori"
LÄHDE STUDIA : studia-tietokeskus Lu-Ru
Lisätietoja erilaisista releistä löytyy sähkö- ja elektroniikan oppikirjoista.
Kirjastot.fi portaalin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä englanninkielisille Suomen talvisotaa käsitteleville verkkosivuille: Linkkikirjasto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/ , haku kannattaa tehdä sanalla "talvisota".
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on yksi aikaisempi vastaus englanninkielisestä talvisotakirjallisuudesta:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=11624&arkisto=tr… .
HelMet-kirjastojen aineistohausta löytyy useita englanninkielisiä talvisotaa käsitteleviä teoksia. Helmet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi . Haku kannattaa tehdä sanahaulla, hakusanana talvisota ja kielen rajaus englanti. Tuloksen joukosta löytyvät mm. - Trotter, William R., The Winter War :…
Merja Jalosta kerrotaan kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Netissä kannattaa vilkaista Kirjasampo -tietokantaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä.
Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat.
Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Kirjaston puhuttuja kirjoja eli äänikirjoja voi hakea aineistotietokannan kautta. Kolarin kirjastossa ei ole Liza Marklundin kirjoja äänikirjoina. Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyy kolme Marklundin kirjaa ruotsiksi luettuna: Gömda: en sann historia, Nobels testamente ja Den röda vargen. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuudesta.
Kolarin kirjaston kaikista äänikirjoista saat luettelon kirjoittamalla hakusivun asiasanakohtaan äänikirjat ja valitsemalla kirjastoksi Kolarin kirjaston. Jos jätät Kolarin kirjaston valitsematta, saat listan myös muiden Lapin kirjastojen äänikirjoista. Voit myös valita vain ruotsinkieliset äänikirjat. Lapin kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2
