Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Sukunimestä Matilainen on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta, Savosta vuodesta 1541, Kainuusta 1555, Pohjois-Pohjanmaalta 1562 ja Pohjois-Karjalasta ja Äyräpäästä, myöhemmin myös Keski-Suomesta ja Ruotsin Länsipohjasta. Nykyisin nimeä esiintyy runsaimmin Rautalammin pitäjän tienoilla, Ristiinassa ja Lieksassa. Matilaiseksi on voitu alkaa kutsua Mattila- tai Matila- nimisessä talossa asuvaa. Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000.
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://finna.fi
http://www.…
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-…
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?…
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Saat esitelmän kokoon jo varmasti tästä yhdestä linkistä:
http://www.maurikunnas.net
Sivuilla on hyvät tiedot kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Kustantaja Otavan sivulta http://www.otava.fi/default.cfm kohdasta kirjailijat löytyy Mauri Kunnaksesta myös tietoa.
Kirjastokortin saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit poiketa missä tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus - netin kautta kortin hankkiminen ei onnistu juuri siksi, että asiakkaiden oman turvallisuuden vuoksi korttia tehtäessä on varmistuttava hakijan oikeasta henkilöllisyydestä.
Kirjastokortista ei kirjastossa tarvitse tehdä hakemusta, vaan kortti tehdään saman tien ja näin ollen se on heti samalla käynnillä käytettävissä.
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen…
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä…
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Voisit kokeilla vaikka seuraavia:
Sade Lankeaa / Ros Wynne-Jones, Like, 2010; sijoittuu eteläiseen Sudaniin, nälänhätää kokevaan pikkukylään.
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta / Petina Gappah, Tammi, 2009; humoristisia tarinoita nuoren naisen näkökulmasta.
Valkoinen tiikeri / Aravind Adiga, BTJ, 2010; köyhän riksakuskin pojan tarina Delhistä.
Kukkien verellä kirjoitettu / Anita Amirrezvani, WSOY, 2008; historiallinen romaani naisten elämästä 1600-luvun Persiassa.
Älä kysy yöltä / Amos Oz, Tammi, 2010; avioliittokuvaus Tel Kedarin pikkukaupungista Israelista.
Jelinin aamut / Susan Abulhawa, Like, 2010; sukuromaani Palestiinasta.
Tapaus Mao / Qui Xialong, Otava, 2010; yhteiskuntakuvausta sisältävä jännäri Shanghaista, Kiinasta.…
Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
