HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Ihminen, joka käyttää sanontaa voi olla hyvin varma itsestään ja siitä, että tietää tulevien tapahtumien kulun tai hän vain haluaa korostaa mielipiteensä painokkuutta.
Varmaan aika useinkin käy niin, että ihminen ennakoi asioita väärin tai pessimistisemmin kuin lopulta tapahtuu.
Toisaalta ihmisen muisti muokkautuu monesti tapahtumia vastaavaksi."Tutkijat ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että muisti ei ole kopiokone vaan tarinankertoja. Mielikuva aivoissa sijaitsevasta arkistosta, jossa muistot ovat omissa lokeroissaan kauniisti aikajärjestyksessä, on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa muistot ovat murenina hermoverkostoissa, ja ne ikään kuin kootaan aina uudestaan, kun ne palautetaan mieleen. Ne myös muuttuvat ajan myötä,…
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen…
Linnea-tietokannoista (Fennica=Suomen kansallisbibliografia, Linda= yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Manda=yleisten kirjastojen
yhteistietokanta, Arto=kotimainen artikkeliviitetietokanta) ei todellakaan löydy edes osittain tämän nimistä teosta. Jos julkaisu on uusi, siitä saattaisi löytyä tietoja internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) avulla,´mutta tässä tapauksessa ei netistäkään löytynyt mitään. Ehkä julkaisu ei ole vielä ilmestynyt? Entä kirjoittaja ja nimeke? Pitänevätkö paikkansa?
Minna Canth oli tunnettu yhteiskunnallinen osallistuja ja kirjoissaan hän puuttui yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Etenkin varhaistuotanto edustaa mitä puhtainta yhteiskunnallista realismia. Myöhemmin (mm. näytelmät Sylvi, Anna-Liisa ) Canth keskittyy enemmän yksilöllisiin ongelmiin, taustalla yhteiskunta ja yhteisö ahtaine ja kahlitsevine moraalikäsityksineen ja tottumuksineen. Minkäänlaista erillistä moraalioppia Minna Canth ei ole kirjoittanut. Sen sijaan Canthin tuotantoa on tutkittu paljonkin, niin yhteiskunnallista sanomaa kuin etiikkaakin.
Kannattaa tutustua seuraaviin:
Taisteleva Minna. Minna Canthin puheita ja kirjoituksia 1874-1896 (toim. Eila Tuovinen).
Monisärmäinen Minna Canth - kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan (…
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita…
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan…
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi sanahaulla joitakin viitteitä suomenkielisestä, projektinhallintaa yleisesti käsittelevästä kirjallisuudesta.
Käyttämällä hakusanaa "taikakolmio", ei löytynyt mitään.
Sanahaussa käytin hakulauseketta:
(s:projektit and s:hallinta) or s:projektityö ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Viitteissä ovat mm. seuraavat kirjat:
Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki : Projektijohtaminen Risto Pelin, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Kettunen, Sami: Onnistu projektissa. Helsinki : WSOY, 2003.
Forsberg, Kevin: Projektinhallinta : malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. [Helsinki] : Edita, 2003 (Jyväskylä : Gummerus).
Rissanen, Tapio: Projektilla tulokseen.…
Kyseessä lienee Mickey blue eys (Sinisilmä Mickey), ohj. Kelly Makin, 1999.
Hugh Grant vie vihille mafioson (James Caan) tyttären (Jeanne Tripplehorn)? Caan uhkailee Grantia.
http://mickeyblueeyes.warnerbros.com/
http://www.imdb.com/title/tt0130121/
http://www.mrcranky.com/movies/mickeyblueeyes.html
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=…
Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,…
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,…
Etsitty runo saattaisi olla Ferenc Juhászin Hirveksi muuttunut poika huutaa salaisuuksien portilta vuonna 1974 ilmestyneestä suomennosvalikoimasta Kukkiva maailmanpuu (suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti).
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Fontanen teos ”Nuoren naisen kohtalo” on yhä Pasilan kirjavarastossa, mutta tällä hetkellä se on korjattavana, koska kirjan selkämys on puoliksi irti. Kirjan korjaus on käynnissä, ja arvelisin sen valmistuvan perjantaina 27.8.2010. Sen jälkeen kirja on jälleen lainattavissa.
Jos tarvitset kirjan nopeammin, sitä on saatavilla myös Opiskelijakirjastosta, johon tosin tarvitsee erillisen Helka-kortin. Kirjan tarkemmat tiedot löytyvät Helka-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Kirja on Opiskelijakirjastossakin varastossa, joten se pitäisi sieltä vielä erikseen tilata.
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :…
