Veijo Riistama ja Esa Jyrkkiö kirjoittavat kirjassaan Operatiivinen laskentatoimi seuraavasti: "Palveluyrityksen kannattavuuden keskeisiä tekijöitä ovat riittävä asiakasmäärä ja palvelukapasiteetin riittävän korkea toimintasuhde (käyttöaste). Laskentatoimen tehtävänä onkin suoritekohtaisen kannattavuuden ohella selvittää asiakas- ja asiakasryhmäkohtainen kannattavuus."
Käyttöasteen laskeminen ei mitä ilmeisimmin ole kaavalla ilmaistavissa, joten sinun kannattaa hakea opastusta alan kirjallisuudesta. Vaikkapa em. Riistaman ja Jyrkkiön kirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Käytä hakusanoina yritykset ja laskentatoimi kun etsit aineistoa lähikirjastosi tietokannasta / -kannoista.
Lähes kaikissa kirjastoissa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. Kopiontimahdollisuudet Helsingin kaupunginkirjastossa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet
Kopioiden hinta Helmet-kirjastoissa 0,30 €, paitsi Vantaa 0,40 €. Maksut löytyvät Helmet-haun ohjeista http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Perintökaaren 20-luku koskee perunkirjoitusta. Se ei sisällä säännöstä valtakirjan muodosta.
Alla on linkki lakitekstiin Finlex-tietopankissa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Kirja: Aulis Aarnio – Urpo Kangas –Pertti Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki 2000. ISBN 952-14-0387-X. Kirja on esimerkiksi Eduskunnan kirjaston kokoelmissa.
Kirjassa on eri asiakirjojen kaavoja, mm. yksilöity valtakirja perunkirjoitusta varten.
Kysymyksenne mitä todistajat todistavat;
yleensä valtakirjassa todistajat todistavat nimikirjoituksen oikeaksi.
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta…
Reino Keron teoksessa Suureen Länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996) kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomessa käytiin siirtolaiskuljetuksista hintasotaa. Sen aloitti vuonna 1903 Höyrylaiva Osakeyhtiö Nord, joka lupasi kuljettaa siirtolaisia Amerikkaan 100 markalla. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) ja sen kanssa yhteistoiminnassa olleet valtamerilinjat pudottivat hinnan puolestaan 79 markkaan. Syksyllä 1904 SHO osti Höyrylaiva Osakeyhtiö Nordin laivat ja onnistui näin monopolisoimaan Suomesta lähtevän siirtolaisliikenteen.
Lisätietoa matkaliikenteestä Pohjois-Amerikkaan löytyy myös mm. näiltä verkkosivuilta: http://www.hanko.fi/files/80/siirtolaiset.pdf ja Suomen sukututkimusseuran sivulta http://www.…
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Suomen rahat arviohintoineen 1811-1994: Keräilijän opas vuodelta 1994 kertoo presidentti Kekkonen 75 vuotta -juhlarahan arvoksi rahan kunnon mukaan 12-15 markkaa, J. K. Paasikivi 1870-1970 -rahan arvoksi 15-20 markkaa ja Lahden MM hiihdot -rahan arvoksi 25 markkaa. Uudemmista kirjoista näitä rahoja ei löytynyt, joten eurohintoja ei ole.
Tietoa Suomen rahapajan lyömistä juhlarahoista löytyy täältä:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/juhla-ja-kerailyrahat/tietoa-juhla-ja-…
Oliver-nimi on tullut viime vuosikymmeninä erittäin suosituksi (tietoa yleisyydestä https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Suomalaisessa kalenterissa se on ollut 15.4. vuosina 1792-1796. Vuodesta 2005 nimipäivä on 29.5. (Vanhat kalenterit luettavissa osoitteessa (http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html). Nimen alkuperästä on kolme teoriaa. Se voi olla lähtöisin myöhäislatinan sanasta olivarius 'oliivipuu', se voi olla keskieurooppalainen muoto Olavista tai todennäköisimmin se on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Alfher 'keijuvihollinen'. Muinaissaksalainen vaihtoehto on todennäköisin sen vuoksi, että Oliver oli Kaarle Suuren ylimyksiä ja hänen kollegojensa nimet olivat yleensä muinaissaksalaisia. LÄHTEET: ///Kustaa…
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen edellytykset, mutta lukeminen lienee kuitenkin satutunnin pääasia.…
Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" sisältyy kokoelmaan "Animalia" vuodelta 1987. Runo alkaa sanoilla "Kun mummot kuolevat..." ja päättyy lauseeseen "Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia".
Runo sisältyy myös mm. Eeva Kilven runojen kokoelmaan "Perhonen ylittää tien" (2006). Tämän lisäksi runo löytyy esimerkiksi antologioista "Pää tallella : runoja ikääntyville" (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, 2008), "Joka tytön runokirja" (toim. Suvi Ahola & Satu Koskimies, 2006) ja "Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot" (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 1996).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei julkaista vastauksessa, mutta saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?…
WSOY:n Iso Tietosanakirja kertoo propyleeniglykolista näin:
"Propyleeniglykoli, 1, 2-propaanidioli, CH3-CHOH-CH20H, väritön makeanmakuinen neste, jota käytetään muovien valmistukseen, jarru-, hydraulisiin ja pakkasnesteisiin sekä liuottimena. Propyleeniglykolia on Käytetty leivonnaisissa lisäaineena estämään niiden homehtumista. Tutkimuksissa aine on kuitenkin todettu terveydelle vaaralliseksi: se on myrkyllistä ja vaurioittaa geenejä. Niinpä propyleeniglykolin käyttö lisäaineena kiellettiin Suomessa 1994."
Tässä muutamia nettilinkkejä:
http://www.tsr.fi/tutkittu/1992/92249.html
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/bio/bmkes00.html
http://www.elintarvikevirasto.fi/tiedotteet/tiedotteet/tied2796.html
http://www.britannica.com/eb/article…
"Mr Beveridge's maggot" on vanhojen tanssien harrastajien suosima englantilainen tanssisävelmä, johon Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy vain nokkahuilunuotinnos kokoelmasta "The complete Scottish & English country dance master for recorders. Part one : The spring garden". Netissä on kuitenkin saatavilla "Pride and prejudice" -fanien keskustelu- ja informaatio sivuilla (http://www.pemberley.com) helppo pianonuotinnos osoitteessa:
http://www.pemberley.com/images/maggot1.gif
ja hieman haasteellisempi:
http://www.pemberley.com/images/maggot2.gif
Mahdollisesti niissä nuottikokoelmissa, joissa on kyseisen tv-sarjan musiikkia, "Mr. Beveridge's maggot" esiintyy jollain toisella nimellä. Tämän voi todeta vain itse nuottia…
Jeremias on kreikkalainen muoto nimestä Jeremia (heprean nimi Vanhasta Testamentista), joka tarkoittaa Jumala kohottaa, Jumalan nimittämä, Jumala on korkea.
Juho on lyhentymä nimestä Juhani. Juhani taas on suomalainen muoto Johannes-nimen lyhentymästä Johan. Johannes-nimen alkuperästä ja tarkoituksesta löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta hakusanoilla Johannes ja nimet http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
August on lyhentymä Rooman ensimmäisen keisarin arvonimestä Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Augustus voi olla myös lyhentymä läntisen kristikunnan kirkkoisä Augustinuksen (”pieni Augustus”) nimestä.
Lähteet: Lempinen, Pentti. Suuri etunimikirja (1999); Riihonen, Eeva. Mikä lapselle…
Margaret Mitchellin romaanissa Tuulen viemää (1936) ja samannimisessä elokuvassahan Tara on sankarittaren kotitalon nimi. Amerikkaan se on saattanut tulla irlantilaissiirtolaisten mukana, siellä Tara on vanha ja suosittu henkilönnimi. Irlantilaisessa perinteessä Tara on pyhä vuori, jolla muinaiset kuninkaat kruunattiin tai jolla he asuivat. Gaelin kielessä sana merkitseekin mäkeä tai vuorta. Ortodoksisissa maissa nimeä voidaan pitää Tara-alkuisten miehennimien lyhentymänä. Mytologiassa taas nimellä on aivan eri merkitys: Tara (intial. pelastaja, loistava, tähti) on Tiibetin buddhalaisten jumalatar. Ihmisiä säälivän ja heidän kanssaan kärsivän Taran palvonta on levinnyt laajalle Aasian keski-, etelä- ja kaakkoisosiin.
Lähde:
Lempiäinen:…
