Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Kirjassa Sillanpää, Silja: Reissukissa Katti Matikainen (Otava, 2003) on seuraavat sadut:
Kuinka Katti Matikaisesta tuli reissukissa, Sukellusveneseikkailu, Katti Matikainen Afrikassa, Sankaritekoja Satusolassa, Kuka määrää raketissa?, Ei nimi koiraa pahenna, Tarumetsän taikapuu, Kateus vie kalatkin vedestä, Mummunkaipuu, Voi harmi!, Talven taikoja, Jotain muuta, Ahdin apuna, Linnanneitoa pelastamassa, Kärsivällisyys palkitaan, Kotihaltijoiden lomaluola, Liskolaakson hiljaisuus, Prinsessa Hellämieli, Jättiläisen runoradio, Toiveuni
Kirjallisuushakuja voi tehdä itse Web-origon kautta, kun hakee esim. vapaasanahaulla "adhd" saa tulokseksi yhteensä 36 eri nimekettä. Aineistohaku löytyy Mikkelin kirjaston sivuilta.Kysymyksestä ei suoraan selviä minkäikäisestä lapsesta on kyse. Kysy kirjastonhoitaja vastauksissa ei anneta pitkiä kirjalistoja. Tässä muutama esimerkki aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisää voi etsiä kirjastojen luokista 38.55 ja 59.55.
- Aro: Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa
- Cleve: Kaaoksesta kohti eheyttä
- Greene: Tulistuva lapsi
- Lillqvist : Arjen eväät
- Barton: Perhekoulun käsikirja
Hyviä linkkejä löytyy sivulta www.hyvis.fi. Siellä voi hakea sanalla "adhd"
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan…
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Sanakirjan mukaan patellavyö (latinaksi patella "malja") on kiristyvällä soljella kiinnitettävä kuminauharesorista valmistettu leveä vyö. Patellavyö kiristää naisen vartalon maljamaiseen muotoon keskeltä hoikaksi. Vyö oli muodissa 1950-luvulla ja uudelleen 1990-luvun lopulla.
Lähde: À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja / Vuokko Lindfors, Sirkka-Liisa Paimela (2004)
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Sauli Lehtonen oli perjantaina 8.9. Helsingissä nauhoittamassa Kiekkorieha-nimistä televisio-ohjelmaa. Hän oli mukana ohjelmassa Jyväskylän Hockey Teamin edustajana. Nuo kohtaukset leikattiin lopullisesta ohjelmasta pois. "Ohjelma tuli ulos televisiosta seuraavana iltana. Hienotunteisesti Saulin esiintyminen leikattiin pois lähetyksestä. Moni muistaa dramaattisen hetken ruudun ääressä. MTV3 kunnioitti Saulin muistoa pitkällä, pimeällä ja hiljaisella hetkellä."
Nauhoituksen jälkeen Sauli lähti isänsä kanssa Korialle, jossa hänellä oli keikka Kallioniemen lavalla. Sauli pääsi lähtemään jäähallilta aikataulun mukaisesti kello 21:n jälkeen.
Lehtosen oli määrä esiintyä Korialla noin yhdentoista maissa. Kun häntä ei alkanut kuulua, laulajan…
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Kiitos itsellesi kysymyksestä! Suosittelen kysymään Rovaniemen kaupunginkirjastota vaikkapa seuraavia kirjoja:
Italian keittiö(toim.Kay Halsey), Michele Scicolone:Italia – ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, Frances Mayes:Bella Toscana ja Toscanan auringon alla, Maailman keittiöitä:Italia – alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin(toim.Miranda Alberti), Pronto!Pronto! – herkutellen halki Italian (Järvelin, Lindholm) sekä Caroline Ellwood: Italian herkut. Nettisivuja löytyy myös runsaasti: http://www.globalgourmet.com/destinations/italy/, http://www.made-in-italy.com/winefood/food.htm tai http://www.mangiarebene.net/ sisältävät monipuolista tietoa. Jos nämä eivät riitä, kannattaa…
Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
