Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Kirjastolla on hankintasopimus jonkin kirjakaupan kanssa, ja pääosa suomenkielisistä kirjoista ostetaan tästä sopimuskirjakaupasta. Ruotsin- ja vieraskielisiä kirjoja hankitaan usealta eri toimittajalta. Omakustanteita ym. ostetaan joskus suoraan julkaisijoilta, elleivät ne ole kirjakaupan kautta saatavilla ja ne muuten arvioidaan kirjastolle tarpeellisiksi.
Cd-levyt hankitaan osittain BTJ Kirjastopalvelu Oy:n kautta, osittain musiikkiliikkeistä ja muilta toimittajilta.
Videot ja cd-romit…
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Todennäköisin syy on, että teillä on maksamattomia maksuja vuosilta 2017-2018. Kirjastojärjestelmässä tehtiin eräajo vuodenvaihteessa, jossa kaikki joilla on pieniäkin maksamattomia maksuja joutuivat lainauskieltoon. Kortin saa jälleen toimimaan maksamalla maksut lhimpään kirjastoon.
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän…
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Suomen perintökaaren mukaan kuulutte ns. toissijaisiin perillisiin. Perintökaari 2 luku 2§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Toisaalta Perintökaaren 7 luvun 1 § mukaan vain rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen.
Jäämistöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentteja voi olla erilaisia. Yleistestamentti voi kattaa testamentin tekijän koko omaisuuden tai vain määräosan testamentin tekijän koko omaisuudesta tai jäljelle jäävän osan, kun testamentin tekijän kaikki muut määräykset on toteutettu.
Erityistestamentin kohteena voi olla tietty esine omistusoikeuksin, tietty raha-arvo tai koko omaisuus omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttöoikeus tai oikeus…
Kiinan väkiluvun kasvusta on laadittu useita erilaisia arvioita. Ne ovat riippuvaisia siitä, kuinka väestönkasvukehitys jatkuu. Osoitteesta http://esa.un.org/unpp/ saa esiin YK:n esittämiä arvioita Kiinan väkiluvusta vuonna 2050. Matalimman ennusteen mukaan Kiinan väestönkasvu kääntyisi laskuun, ja sen väkiluku olisi noin 1 237 miljoonaa vuonna 2050. Jos tahti pysyy samana kuin nyt, väkiluku tulisi olemaan noin 1 383 miljoonaa. Korkeimmassa ennusteessa puolestaan Kiinan väkiluku kohoaisi suunnilleen 1 617 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2010 väestöarvio on 1 354 miljoonaa, joten tulevaisuuden ennusteita voi suhteuttaa siihen.
Osoitteesta http://esa.un.org/unpd/wup/unup/index.asp?panel=1 voi katsoa YK:n arviota eri maiden…
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
Turun kaupunginkirjaston kortti ei mene vaihtoon, jos sinulla on tällä hetkellä voimassaoleva kortti. Ohessa lisätietoa järjestelmänvaihdoksesta:
Vaski-kirjastojen järjestelmäuudistuksen aikana pitkät laina-ajat.
Toukokuun alussa Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee nykyisestä 9 kunnankirjaston tietojärjestelmästä 17 kunnan ja 44 kirjaston yhteistyöalueeseen. Samalla kirjastojärjestelmä uusitaan. Uudistuksen vuoksi kirjastojärjestelmä ja lainauspalvelut ovat poissa käytöstä Turun kaupungin kirjastoissa 12.4.–1.5.2012.
Järjestelmän päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin…
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Hei,
Tilastokeskus julkaisee Kulttuuritilastoa, jossa on myös jonkin verran kansainvälisiä tilastoja. Viimeisimmässä painetussa Kulttuuritilasto 2011-julkaisussa on tilastoja kirjatuotannosta eräissä maissa vuosilta 2007-2009 (taulukko 13.9). Uusi Kulttuuritilasto 2013 julkaisu ilmestyy ensi vuonna, mutta siinä julkaistava kirjatuotantotaulukko on jo valmis. Taulukkoon on valittu ns. tärkeimpiä maita: Pohjoismaat, joukko isoja Euroopan maita sekä Venäjä, Japani ja Kiina. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 (Suomi 2012). Tietojen saatavuus osaltaan sanelee maavalikoimaa taulussa.
Näiden tietojen mukaan (kun lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus yhteensä nimekettä 1000 asukasta kohti) Suomea ennen on Islanti 4.6 , Viro 2.8, Britannia 2.4,…
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis …
Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua: Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto.
Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä.
Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on…
Suomessa tornadoja kutsutaan trombeiksi. Niitä esiintyy jo Suomessa, mutta ne eivät ole yleensä kovin voimakkaita. Ilmaston lämpeneminen tekee niistä yleisempiä, koska myös ukkoset yleistyvät.
Lähteet ja lisätietoja
Ilmatieteen laitos: Trombit: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Ilmatieteen laitos: Trombit Suomessa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit-suomessa
Yle: Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain https://yle.fi/a/3-6092830
Yle: Nyt voi olla hyvä aika trombibongaukseen, suurin osa jää kokonaan havaitsematta https://yle.fi/a/3-12515148
Lähteenä on ilmeisesti ilmaus patamusta. Musta pata on merkinnyt mustuuden syvintä astetta. Merkitys on sittemmin laajentunut niin että sana pata on alkanut muistuttaa vahvistavaa partikkelia. Patalaiska on äärimmäisen laiska aivan samoin kuin patamusta on erittäin musta. On arveltu, että padan muuttuminen kielteisesti vahvistavaksi partikkeliksi olisi tapahtunut patajuopon tai pataluhan kautta.
Lähteet:
Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermoilla. WSOY 2005. S. 91.
Nuutinen, Liisa. "Vitivalkoista vaivatta"
Hurtta, Heikki. "Haukkui pataluhaksi"
Pauli Kaikkosen teosten lisäksi Turun kaupunginkirjstosta ei löytynyt oppimateriaalitutkimuksesta muuta materiaalia.
Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta löytyivät asiasanoilla oppimateriaali, oppikirjat ja kulttuuri
mm. Saila Karlsson: Kuvat kertovat kulttuurista: kuvituksen keinot ja kulttuuripiirteet saksan kielen oppikirjoissa (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, pro gradu 2003), Lassila, Pirjo: Maan- ja kulttuurintuntemus ala-asteen englannin kielen oppikirjoissa (Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, pro gradu 1994) ja Kalle Karjala: Neulanreiästä panoramaksi: Ruotsin kulttuurikuvan ainekset eräissä keskikoulun ja B-ruotsin vuosina 1961-2002 painetuissa oppikirjoissa
(…
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60…
Makupalat –linkkikirjaston kokoamaa monipuolista listaa voi suositella, kun etsii turvallisia ja kiinnostavia nettipelejä lapsille ja varhaisnuorille:
http://www.makupalat.fi/lapsell1.htm
Pelastakaa Lapset ry:n tuore Tiukula-sivusto kannattaa myös katsastaa:
http://www.tiukula.fi/index.php
- em. sivulta löytyvä Hiiripiiri on Pela ry:n ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) kehittämä opetusaineisto 6 - 12 –vuotiaille:
http://www.tieke.fi/projektit/hiiripiiri/
Sanomalehtien Liiton innostavassa Juniorijournalistissa edetään sanomalehtiharjoittelijasta Omien Sanomien toimittajaksi::
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalisti/
Tässä vielä pari linkkiä kiinnostaviin tausta-aineistoihin:
Jyrki J. Kasvi, Lasten…
