Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti…
Kirjasarjan pituuden taitaa tietää vain kirjailija, jos hänkään. Sarjan on julkaissut kustannusyhtiö Otava. Otavan kautta voisit kysyä asiaa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Hikka johtuu pallealihaksen äkillisistä supistuksista. Vettä juodessaan ihminen nieleskelee, mikä toimii pallean nikotusliikettä vastaan. Veden sijaan voi nieleskellä omaa sylkeä.(Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY 1996 ja Bingham: Ihminen, Kirjalito 2003.) Myös säikäyttäminen voi saada hikan loppumaan, ilmeisesti siksi että pallealihas rauhoittuu, kun ihminen pelästyessään hätkähtää.
Avaruusraketti on kertakäyttöinen, joten sitä ei tarvitse pestä. Avaruussukkula puolestaan kuumenee niin paljon maan ilmakehään laskeutuessaan, että sen pinnalla olevat lämpöeristeet joudutaan uusimaan jokaisen lennon jälkeen (Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruussukkula#Laskeutuminen). Sitä siis tuskin pestään autopesulan tyyppisessä…
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja…
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston…
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin…
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija…
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (…
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla…
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita teoksia hakusanoilla maalaustaide tai kuvataide ja Alankomaat tai Hollanti. Erillistä teosta juuri hollantilaisista naistaiteilijoista ei löytynyt. Itäkeskuksen kirjastossa paikalla olleesta teoksesta Wright, Christopher : The Dutch Painters - 100 Seventeenth Century Masters, 1984 löytyi selaamalla tietoa ainakin taiteilijoista Judith Leyster ja Rachel Ruysch. Kaksiosainen teos Dictionary of woman artists , 1997 on Espoon pääkirjaston käsikirjastossa. Teos on hakuteos naistaiteilijoista 1600-1900-luvuilla. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa on hakuteos Petteys, Chris: Dictionary of women artists - an international dictionary of women artists born before 1900, 1985, jossa myös on tietoa…
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Roomassa vaikutti Petronius Arbiter-niminen hoviherra, joka eli noin vuosina 26-66-jKr. Mikäli kirjailija Petronius on sama henkilö, on hänen romaaninsa Satyricon kirjoitettu siis joskus ennen vuotta 66 jKr. Satyricon ei ole säilynyt kokonaisena, mutta kaikki sen säilyneet osat on suomennettu vuonna 2003. Trimalkion pidot on osa tästä teoksesta. Se on sen verran itsenäinen kokonaisuus, että se on julkaistu myös erillisenä painoksena. Trimalkion pidot on suomennettu myös erillisenä vuonna 1945. Käännöksen teki Edwin Linkomies.
Satyricon mainitaan usein ensimmäisenä romaanina. Tämä on tietysti kiinni romaanin määritelmästä. Myös Cervantesin teos Don Quijote mainitaan ensimmäisenä romaanina. Katso esimerkiksi Harold Bloomin teosta Lukemisen…
Toppilansalmi -Hietasaari : rakennusinventointi -teoksessa (Oulu 1993) on neljästä Pitkänmöljäntien rakennuksesta tietoa, mutta ei Perttusen talosta.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on Ulla Pohjamon gradu "Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa (Jyväskylä 2003), mutta siinäkään ei ollut mainintaa em. kohteesta.
Huvilaelämästä Oulussa on teos: Suvelasta Onnelaan, huvilaelämää Oulussa, 1993.
Verkossa on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta Ostrobotnia, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaata koskevaa aineistoa
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Kirjoittamalla hakusanakenttään huvilat hietasaari saa tulokseksi 38 viitettä.
