Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Kirjoita Helmet-hakuruutuun https://www.helmet.fi/fi-FI ESINE. Paina ENTER tai klikkaa suurennuslasikuvaketta. Rajaa hakutulosjoukkoa AINEISTOn mukaan. Valitse aineistoksi ESINE. (Rajausmahdollisuudet ovat ruudun vasemmassa reunassa.)
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Osmo Jussila on kirjoittanut Pusulan historia vv. 1859 -nimisen kirjan. Se on ilmestynyt 1977.
Turun kaupunginkirjastoton kokoelmissa on vain Jussilan Nummen historia, mutta esim. Turun yliopiston kirjaston kokoelmista kirjaa pitäisi löytyä.
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/…
Kirjoilla on kustantajansa, jotka eri syistä valitsevat suomeksi julkaistavat teokset ja päättävät käännösmääristä. Asiaa kannattaa siksi tiedustella suoraan kustannusyhtiö Otavasta: http://www.otava.fi/palaute/?n=1, joka on kustantanut McNaughtin neljä suomennosta: Hellä ja katkera yö, Kun rakkaus kutsuu, Kunnes sinut kohtasin, Oma rakkaani. Fennican (=Suomen kansallisbibliografia) mukaan Judith McNaughtin tuotannosta on julkaistu myös Harlekin Temptation -sarjassa kirja Vakoilijan ansa vuonna 1985.
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla on pääsy FILIn ylläpitämään käännöstietokantaan. Siitä on löydettävissä käännökset suomesta muille kielille vuodesta 1853 alkaen. Italian kielestä löytyi 157 tietuetta.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa…
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman…
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Suomen Sekarotuisten Koirien Seura ry on lakkautettu, mutta esim. Etelä-Suomen seropit ry ilmoittaa sivuillaan, että yhdistykseen hyväksytään sekarotuisia koiria ja rotukoiria. Etelä-Suomen seropit yhdistyksen Internet-sivut löytyvät täältä, http://www.esseropit.net/ . (Vastausta päivitetty 3.8.2007)
